Hyvää naismieskevättä!

Korvakäytävissä asti tuntuvan niistämisen lomassa, minulla on ollut aikaa vaivata flunssaisia aivojani tekosyvällisellä pohdinnalla. Näkökenttääni kun on viime aikoina rassannut varsin kummallisten visuaalisten viestien tulva. Muodin maailma on tunnetusti pimeämpi kuin keskiverto Tim Burtonin elokuva, mutta nyt ollaan menty jo käsittämättömiin liiallisuuksiin.

Brasilian muotiviikoilla mentiin sekaisin transsukupuolisesta mallista, Lea T:stä. Gaultier käytti syys/talvi 2011-näytöksissään Andrej Pejiciä (kuva yllä) esittelemässä sekä miesten, että naisten vaatteita, mutta kaiken kukkuraksi Pejic ilmestyi lavalle Gaultierin komeimmassa häämekossa. En kiellä, etteikö Pejicillä olisi kauniita sääriä ja sykähdyttäviä kasvoja, saati Lea T:llä oikeutta menestyä mallina, mutta kyse on naistenvaatteista, joita 99%:sti ostavat naiset. Naiset, kyllähän te tiedätte: tissit, lantio ja ei pippeliä. Nainen, ei mies. Miksi naisten vaatteita esittelevät miehet?

Tämän porukan sukupuolesta ei hajua, mutta eivät he naisilta näytä. Pikemminkin camp -versiolta naisellisuudesta: on liikaa miekkiä, glitterii, vuittoonii ja piirretyt nysäkulmat. Johanna Tukiainen voisi näyttää tältä, jos olisi 20 senttiä pidempi ja 15 kiloa laihempi. Meni loppukin henkilökohtainen uskoni Louis Vuittonista älykköporvarilaukkufirmana. Kolme transulta näyttävää tyyppiä 1920-luvun nostalgisessa kaukoidän estetiikan muistelossa yhdistettynä liian moneen peilaavaan pintaan, tuntuu hattaraoksennukselta huvipuiston pahimman karusellin jälkeen. Imelää, hapokasta ja väärällä tapaa surrealistista,  yhhyh. Louis Vuittonin tämän sesongin laukkumainos oli siis kyseessä. Kaiken päälle violetin laukun metallihelmiäshohde tuntuu lapsuutraumalta 2000-luvun alusta.

Muoti on aina ollut perverssiä ja plaa plaa plaa. Ymmärsin menoa vielä silloin kuin pääosin homot miessuunnittelijat käyttivät laihan poikamaisia naismalleja, mutta kun naiset korvataan nyt jo oikeasti miehillä, niin mitä ihmettä? Nainen on ”se kauniimpi sukupuoli” mutta lavoilla kirmaa miehiä. Onko tämä supersyvällinen ja postmoderni kannanotto kapeaa miesstreotypiaa vastaan vai yritys häivyttää sukupuolen rajoja? Oli miten oli, miksi tämä sukupuolen häivytys pyritään aina tekemään naiset miehistämällä (esim. maskuliininen unisex muoti)? Ja pakottaako muotinäytösten seuraaminen jo taidehistorian opintojen hankkimista, että pysyy edes tuuman verran kannoilla?

Olen vuosia pitänyt naismiehistä, mutta tämä menee jo yli hilseshampoon.