Hyvinvointi on nössöille osa. 2
Hirviökunnat
Ja vihaisen nuoren naisen valitus senkus jatkuu, hitaasti mutta varmasti.
Päälimmäinen syy siihen, miksen saanut tätä kirjoitusta ulos jo perjantaina, oli suunnaton vihaisuuteni, joka tästä aiheesta kumpusi. Kotimaan politiikka on kerrassaan karmeaa katseltavaa, että ihan tulee itku silmään. Uudistuva kuntakartta aiheuttaa juuri niitä ongelmia, joita sillä paperilla yritetään ratkaista. Hirviökunnassa on aivan hirveää asua ja se on varmaa jo nyt. Uusi kuntakartta on herättänyt raivoa verkossa sekä siviilissä ja ihan syystä.
Olen niitä, joita syntyivät paljasjalkaisiksi tamperelaisiksi ja olen myös heitä, jotka ovat oppineet syvästi vihaamaan kyseisen kaupungin käsittämättömän löperöä kunnallispolitiikkaa. Säästääkseni kirosana-arsenaaliani, tyydyn toteamaan, että mikään paikka, missä elämäni aikana olen asunut, ei ole aiheuttanut minulle niin paljon pahaa mieltä kuin Tampere.
En ole kertaakaan täysi-ikäisen elämäni aikana asunut Tampereella, mutta peruskoulutukseni lukiota myöten olen käynyt pääasiassa tässä kunnassa. Olen nähnyt mitä Tampereen sisäinen politiikka tekee kunnalle ja kuntalaisille ja olen siitä järkyttävän vihainen. Tampereen kaupunkia ei tunnut kiinnostavan MIKÄÄN MUU kuin fantastisen upeat ja matkailijoita tuottavat monumentaalirakennukset. Pienellä ihmisellä ja kunnan asukkaalla ei ole nokan koputtamista, kun valtahuuruissaan elevät päättäjät hahmottelevat kaiken maailman raitiovaunuja, jättikiekkoiluhalleja, 185 miljoonan euron rantatietunneleita ja lopettavat kouluja vaikka 2000-luvulla jokainen vuosi syntynyt ikäluokka on ollut edeltävää vuottansa suurempi sekä unohtavat vanhukset tyystin (oikeastaan Tampereella ei tunneta koko dementikko käsitettä).
Haluaisin nähdä laskelman, jonka perusteella hirviökunnat ovat tuotantotehokkaampia kuin pienemmät. Haluan nähdä myös mihin tämä laskelma perustuu. Huomioidaanko siinä se, että ihmiset sairastuvat muuallakin kuin suurimmassa taajamassa, mietitäänkö koulumatkoja, onko paloauton ajomatka paloasemalta taajasti asutettuun kerrostalolähiöön laskettu riittäväksi, onko vanhukset otettu huomioon? Onko olemassa kuntaa, josta olisi esimerkiksi hyvin sujuneesta kuntaliitoksesta niin että pienemmässä taajamassa olevat palvelut olisi säilytetty? Ainakaan Tampereesta ei esimerkkilliseksi kunnaksi ole.
SYITÄ SIIHEN MIKSI TAMPERETTA EI MISSÄÄN NIMESSÄ SAA LIITTÄÄ MIHINKÄÄN YMPÄRYSKUNTAAN:
Syy 1. – Vanhustenhuolto (Lempäälä vastaan Tampere)
En ikinä, koskaan, milloinkaan haluaisi olla vanheneva ihminen Tampereen kunnallispalveluiden alueella. Tampereen kaupungille vanhus on suoraan verrannollinen painonsa arvoon ulostetta. Kehtaan väittää näin, koska olen sen omin silmin nähnyt. Työskennellessäni toissakesänä kotisiivousyrityksessä Tampereella, palveluseteliasiakkaina oli toinen toistaan surullisempia tapauksia. Mieleeni jäi parhaiten umpidementoitunut pariskunta, joka asui keskenään omakotitalossa, vaikkei edes muistanut oliko syönyt aamupalaa vai ei. Viikottainen siivouskäynti oli joka kerta yllätys ja samoihin aikoihin asunnossa vieraileva kotiapulainen hämmennys. Kakkaa saattoi olla vessanpöntön kannella ja ruokapöydällä toissapäivän koskematon ruoka-annos. Tämä kaikki siksi ettei surullisen kuuluisassa Koukkuniemen vanhainkodissa ollut tilaa. Ilmeisesti vanhainkotiin pääsee vasta kun on terminaalitilassa.
Sen sijaan olisin mielelläni vanhus Lempäälässä, kunnassa joka kuntouttaa vuodeosastopotilaita käveleviksi ja kotonaan pärjääviksi. Tosin kuin Tampereella, Lempäälässä on oivallettu, että hitto vie, siitä Hillevi-Irmelistä tai Pentti-Jaakopista tulee vähemmän kuluja kunnalliselle terveydenhuollolle, kun osoitamme hänelle hieman ihmisarvon tunnustusta ja välittämistä. Vuonna 2008 Lempäälän terveyskeskus sai Lääkäriliiton laatupalkinnon vuodeosastotoiminnan ja vanhustenhuollon kehittämisestä. (lähde)
Terveyskeskuksessa päätettiin tehdä vuodeosastotoiminnasta aktivoivampaa ja kuntouttavampaa, vuodepaikkoja vähennettiin yhden potilashuoneen verran ja tyhjään huoneeseen rakennettiin kuntosali. Taloon palkattiin geriatrian erikoislääkäri ja fysioterapeutti. Ensisijaiseksi tavoitteeksi otettiin potilaan nopea kuntoutuminen ja paluu omaan kotiin tai tuettuun asumiseen. Lisäksi päätettiin, ettei ketään enää passata vuoteeseen vaan potilaan somaattisesta terveydestä riippuen potilas joko avustettiin kävelemään päivähuoneeseen tai vähintää autettiin istualleen.
Aktivoiva hoito vähensi vuodeosaston kuormitusta 93 prosentista 85 prosenttiin ja lyhensi keskimääräistä hoitoaikaa 31 vuorokaudesta 12 vuorokauteen. Ooh, voiko kukkahattutätimäisellä hoitofilosofialla siis todellakin säästää rahaa! Erä ykkösen voitto Lempäälään, jossa säästettiin rahaa ja ihmisarvoa.
Syy 2. – Peruskoulutus on turhaa
Luulisin, että suurin osa suomalaisista tietää miltä Tampereen topografia noin suunnilleen näyttää. Ohuella maankaistaleella kahden järven välissä on keskusta ja loput kaupungista leviää kumpaakin suuntaan. Tampereen liikenne ja alueellinen kehittäminen on juuri siksi haasteellista, että kaupungin muoto vastaa kutakuinkin lörvähtänyttä kahdeksikkoa, jossa suurin osa liikenteestä kulkee keskustan kautta.
Kaupungin pinnanmuodot täysin sivuuttaen Tampereen kaupungilla on viime vuosina ollut pakkomielle lopettaa laitakaupungin pikkukouluja ja jopa Länsi-Tampereen ainoa lukio. Kunnolla keskustan ulkopuolella sijaitsevat oikeastaan enää Hervannan lukio ja Hatanpään lukio. Kaupungin läntisin lukio on Pyynikin torilla sijaitseva Lyseon lukio. Pikkukouluja on myös lopetettu, milloin ala- ja yläkouluja on yhdistelty. Sehän helpottaakin keskustan ja kehäteiden ruuhkia kun suuri osa opivelvollisista ja toisen asteen opiskelijoista joutuu aloittamaan aamunsa bussissa kököttämällä.
Syy 3. – Pelottavissa mielikuvissa elävä pormestari
Aamulehden joka sunnuntainen Ihmiset-liite oli pelottavaa luettavaa viime sunnuntaina. Tampereen kaupunkia johtaa mies, joka tosiaan kuvittelee, että 185 miljoonan rantatietunneli, IKEA, eurooppalaistyylinen joulutori, pikkuroskat pois kaduilta ja keskuskiekkoareena maan tärkeimmän rautatieyhteyden päällä ovat olennaisia verrattuna ”Koukkuniemessä mätäneviin ikäihmisiin” (en halua loukata teitä koukkuniemen työntekijät, teette arvokasta työtä, mutta on vain tosiasia, että siellä on liian vähän ihmisiä töissä). Eihän herra pormestari asiaa toki näin muotoillut, mutta koko uransa aikana mies on ollut vain pro-talous miehiä, eikä pienet humanistiset seikat, kuten terveydenhuolto ja lapset, ole juuri kiinnostaneet. Talouden kannalta pelottavinta tosin oli se, että mies luuli Tampereella menevän hyvin. Tampereen talous on vahvasti monta miljoonaa alijäämäinen. Se että alijäämän määrä on romahtanut ei pelasta sitä, että talous ei silti luista kuten pitäisi. Pliis, se rakentaminen, onko pakko?
Syy 4. – Se 185 miljoonan euron rantatietunneli
Santalahden ja Naistenlahden välillä on ikävää ruuhkaa aikoina, joina liikenne tuppaa ruuhkautumaan ja onhan se niin hirveää ja kamalaa, että parempi tunkea koko ongelma tunneliin, piiloon maan alle, niin on kuin ei olisikaan. Samalla tunnelin päälle saadaankin kätevästi asuinalue näsijärvellisin rantatontein. Niin kutsuttuun Ranta-Tampellaan tuskin nousee ainuttakaan keskituloisen perheen asuntoa, onhan kyse sentään rantatonteista keskustan äärellä. Tunnelin perusteet eivät kuitenkaan nimellisesti ole tässä uudessa asuinalueessa, vaan rantaien ongelmaliikenteessä. On kamalaa, että tamperelaiset joutuvat istumaan ruuhkassa!
Onko kukaan, siis yhtään kerrassaan kukaan, kysynyt tampereen kunnan asukkailta, ovatko he valmiit istumaan 15 minuuttia päivittäisestä työmatkastaan tattina liikkumattomassa autossa, mikäli nämä 185 miljoonaa euroa ohjattaisiin käsittämättömän tunnelihankkeen sijaan vaikka sinne terveydenhuoltoon. Ai niin, mutta eihän vanhukset, mielenterveyspotilaat ja sairaat ole mediaseksikkäitä. Autot ovat. Pitäähän mersulla päästä lujaa, kun kerta siellä tie on!
Vihaan kansankiihotusta, vihaan populismia, mutta tämän tunnelihankkeen kohdalla en voi muuta kuin olla RAIVOISSANI JA SEKAVA HURU-UKKO KAISTAPÄÄ. On käsittämätöntä miten eurooppalaisessa mittakaavassa olematon joka aamuinen ja iltapäiväinen, pahimmillaankin vain 15 minuuttia kestävä ruuhka on kaupungille muka niin suuri ongelma, että se pitäisi valtavilla rahasummilla tunkea tunneliin.
Huolehtikaa Tampere mieluummin jo olemassa olevien tie- ja katuverkostojen huollosta. Ei ole kiva kun mummot kaatuilee ja kuolee, kun hiekottaminen jätetään säästösyistä väliin. (terveisin, ei ole enää toista mummoa tällä tytöllä, thänks vaan säästöistä).
Kiitos niille, jotka malttoivat lukea tämän. Joskus se vain oli saatava ulos päästä.