Te kadonneet
Olen selkeästi ollut nyyhkyisän tunnetilan puutteessa. Eilisilta nimittäin kului ihan kiitettävästi vanhoja päiväkirjoja lueskellessa. Kyllä ihminen tapaa elämänsä aikana niin monia muita. Valtaosa näistä ihmisistä sitten katoaa jonnekin, joko rytäkällä tai vähitellen. He haihtuvat, jäävät keskeneräisiksi muistoiksi, eikä heitä osaa kaivata kuin liian suuriksi kasvaneiden nostalgisten muisteluiltejon aikana. Missä te olette nyt? Hei yläasteihastukseni. Tungit […]