Wtf-elämyksien kokonaisvaltainen hienous

Pidän taidenäyttelyistä, koska kuljen siellä aina ihan puulla päähän lyötynä ja hämmentyneenä. Jos taiteilija saa kiskottua minusta lauseen ”Mitä hittoa?”, on reissu onnistunut. Mutta sävyn pitää olla positiivinen. Jos näen kokoelman kertäkäyttökliseitä kuudenteentuhanteenkertaan kierrätettyinä, sanon varmasti myös sen ”Mitä hittoa?”, mutta silloin on kyseessä närkästynyt ja epäsuopa ihmetys, se ei tiedä hyvää. Samanlaisen hittoilmauksen minusta saa pihalle esittelemällä Teuvo Hakkaraisen uusimpia julkilausumia. En harrasta yksittäisen ihmisen vihaamista, mutta verenpaine nousee aina kun Teuvo on äänessä, eikä siihen auta edes Leevi & the Leavings.

Yllä välkkyvä Aeroplanen Superstariin törmäsi kesän lämpimänä iltana joskus tuoreananaksen ja iltasuihkun välisenä aikana. Video sytytti, koska se on niin kertakaikkisen älytön ja säännöistä vapaa, että siitä ei voi olla pitämättä. Tätä on fantasia, älyttömien kuvien epäsäännöllistä jatkumoa, joka tuntuu kuitenkin kokonaisuudelta. Bueno.

Lady Gagan Born this way -videolla näin ensi kertaa Zombie Boy:n, jota luulin vain maalatuksi miesmalliksi. Thierry Muglerin kampanjakuvien yhteydessä tulin kuitenkin tietoiseksi siitä, että kyseinen herra on tatuoinut kutakuinkin koko ruumiinsa. Ensimmäinen reaktioni oli se kuuluisa ”Mitä hittoa?”. Alkujärkytyksen jälkeen en voinut kuitenkaan olla pitämättä tästä, Zombie Boy vaikuttaa juuri nyt kiehtovammalta kuin kaikki JFK-salaliittoteoriat yhteensä. Visuaalisen koodiston täydellisesti rikkova kokovartalotatuointia voisi pitää naamionakin, mutta näkisin sen enemmän itseilmaisun äärimmäisenä muotona. Herraa tuntematta voin vain olettaa hänen tunteneensa itsensä biohazardiksi ihmiszombieksi, onko tätä tatuointimattoa tehokkaampaa tapaa viestiä sitä ympäristölleen. Tämä pitää taatusti kaikkein tyrkyimmät ärsyttävät otukset ja vinkumummot etäällä. 

Loppujen lopuksi visuaaliset wtf-elämykset ovat samaa sarjaa kuin pääsiäismunat. Hämmennyksen jälkeen sitä joko iloitsee saamastaan yllätyksestä tai tuhahtaa pettyneenä ja menee olohuoneen sohvalle mököttämään.

Ei mitään niin järkyttävää, ettei siitä saisi puhetta aikaan (eli kissantappovideon karanteenista vapautumista odotellessa…)

Loppuun lempihämmenysvideoitani musiikkivideoiden ulottuvuudesta:

Kent- Ingenting   Tätä videota ei ymmärrä kymmenenkään katsomiskerran jälkeen. Ei oo Ingenting, tämä on allt.

Beirut – Elephant Gun  Elehvanttinenäbileet pystyyn anyone?

Veronica Maggio – Jag Kommer  Men vad fann?

St. Vincent – Cruel  Minulla ei ole tähän sanottavaa, sen verran menee ihanasti yli hilserajan ja normaalin käsityskyvyn.