Täällä yksi rasavilli, joka ei ikinä työaamuina ehdi syödä aamupalaa. Toisekseen voin aina ensimmäiset pari tuntia pahoin eikä tee mieli syödä senkään puoleen. Ja juu, tuo pahoinvointi on jatkunut vuosikausia ilman sen kummempaa laajentumista, joten ei kannata intoutua sukulaisten siellä ruudun toisella puolella. 

Uskon, että keho tietää milloin se tarvitsee ravintoa. Niinpä tapanani on paastoilla ensimmäiset hereilläolotunnit ja syödä sitten. Muita samanlaisia?

Joka tapauksessa jutun pointti on nyt se, että en ymmärrä miksi rupesin tekemään omaa trailmixia mukaan laukkuuni vasta puolisen vuotta sitten, vaikka kaikki ovat siitä puhuneet. No, valaistuminen se on myöhäinenkin valaistuminen. 

Maailmassa ei ole helpompaa syötävää katastrofiaamuille, jolloin eväät ovat unohtuneet kotiin! Cocovin trailmix ei maistu, joten rakentelin oman variaation kaikista herkuistani. Trailmixin pitää mielestäni olla helppo — eli ei mitään jauheita, koska ei niitä käsin saa (ainakaan siististi) syötyä. 

Heitin pussiin:

Luomucashewia

Hampunsiemeniä

Mulpereita 

Auringonkukansiemeniä

Kaakaonibsejä

Himalajan suolaa

Inka-marjoja 

Simppeliä, eikö. Samassa paketissa on hyviä rasvoja, kuituja, mineraaleja sekä vitamiineja. Kaiken lisäksi sekoitus on vaan niin hyvää eikä pinna pala nälän vuoksi!