Luonto on antanut meille mm. hunajaa, tummaa ruokosokeria, mahlaa, hedelmäsokeria; aitoja makuja täynnä ravinteita. Pikkuhiljaa aletaan jalostamaan, puhdistamaan ja kauppaamaan valkoista sokeria. Seuraavaksi kauppamaailman hemmot huutavat: ”Halvempaa!” ”Makeampaa!” ”Lisää rahaa!” ”Tehdään ihmisistä riippuvaisia!” ”Ruokamme sisältää vieläkin liikaa oikeita ainesosia!”. Hyvin karrikoitua, mutta edellä mainittuja huudahduksia aspartaami edustaa kaupittelijoille. Ja mehän ostamme, koska haluamme saada vähemmän kaloreita, laihtua ja olla terveempiä.

Ravitsemusasiat tuntuvat olevan ihan päälaellaan, kuten niin monet muutkin asiat nykyään. Se mitä ihmiset nykyään mieltävät ruuaksi (kaikki keinomakeutetut tai keinoaromatisoidut einekset ja tuotteet) eivät ole ruokaa. Et saa eineksistä energiaa, jolla kehosi jaksaisi pitää sinut virkeänä, päinvastoin olet entistä väsyneempi. Kaupassa saat käyttää enemmän aikaa ja vaivaa terveellisen ruuan löytämiseen kun taas eineksiä sekä muita lisäainepommeja on hyllyt pullollaan (ja vielä halvalla)!

Aspartaamia on käytännössä lähes kaikissa ruokien/juomien/einesten light-versioissa. Mehuissa, limsoissa, kekseissä, karkeissa, jogurteissa… Voin kertoa, että et syö silloin oikeaa ruokaa, vaan jotain synteettistä. Kannattaa mieluummin ostaa oikeita raaka-aineita ja syödä sitä vähemmän kuin vetää light-tuotteita kolminkertaisesti.

Aspartaami on lisäainemarkkinoilla hyvin merkittävä aines ja sillä tehdään voittoa terveytemme kustannuksella. Aspartaami tekee tuotteesta seksikästä, sallittua ja haluttavaa, koska kaikkihan tietävät että ”mitä isommalla se pieni kalorimäärä tuotteessa lukee, sitä parempi”. Vai menikö se sittenkään niin? 

Mitä aspartaami on? 

Aspartaami (E951) on täysin synteettinen laboratoriovalmiste, joka koostuu kahdesta aminohaposta; fenyylialaniinista sekä asparagiinihaposta. Aspartaami muuntuu kehossamme metanoliksi eli metyylialkoholiksi. Nämä yllä mainitut aineet eivät esiinny luonnossa koskaan yhdessä.  

Aspartaami voi aiheuttaa mm. päänsärkyä, huimausta, väsymystä, sydämentykytystä, pahoinvointia, unettomuutta, ripulia, nivelkipuja ym. Suomessa, kuten muuallakin aspartaami on sallittu elintarvikkeiden makeuttamisessa, sitä miksi, en ymmärrä. Elintarviketeollisuus ainakin saa rahaa, sillä aspartaami on halvempaa kuin oikea sokeri. 

Aspartaamin vaikutuksista ja reagoinnista elimistössämme

Luin Elämäsi kuntoon-kirjasta mielenkiintoista juttua aspartaamista. Kirja on vuodelta 1996, joten en ole aivan varma pitääkö kaikki siinä esitetyt asiat paikkansa nykyään ja tietoja saa ja ehkä pitääkin kyseenalaistaa. Tässä kuitenkin muutamia kirjan pointteja, jotka saivat ajattelemaan kaksi kertaa ennen kuin laitan suuhuni jotain aspartaamin kaltaista makeutusainetta:

” Päästyään elimistöön aspartaamin kaikki kolme ainesosaa vapautuvat nopeasti verenkiertoon. Ensiksi irtoaa metanoli, tappava myrkky, jota esiintyy harvoin vapaana luonnossa. Se voi aiheuttaa vakavia kudosvaurioita. Metanolimyrkytyksen oireita ovat esimerkiksi päänsärky, käsivarsien, käsien, säärien tai jalkaterien tunnottomuus, huimaus, masennus, häiriöt näkökentässä, pahoinvointi ja vatsakipu. Suurina pitoisuuksina– aiheuttaa sokeutta.”

”Eräs syy sihen, että metanoli on niin myrkyllistä on se, ettei elimistössä ole sellaisia entsyymejä, jotka eliminoisivat tuon myrkyn. Aspartaami ei kestä lainkaan kuumennusta. Jos aspartaamia kuumennetaan yli 50-asteiseksi– tuote pilaantuu ja tuottaen vapaata metanolia. Elimistösi joutuu käymään läpi paljon energiaa vaativan muuntamisprosessin ennen kuin aspartaami eliminoituu, ja eräässä vaiheessa metanoli muuttuu formaldehydiksi. Formaldehyldiä käytetään palsamointiin!”

Mustatut osat sekä kysymysmerkit suluissa yllä olevassa lainatussa tekstissä ovat tietoa, johon olen törmännyt vain tässä yhdessä lähteessä. Jos joku tietää paremmin, otan kommentteja vastaan!

Aspartaami on 200 kertaa niin makeaa kuin sokeri. Kysymyksessä on siis melkoinen elimistön huijaus, koska keho luulee saavansa hiilihydraatteja ja makeaa, vaikka kysymys on oikeasti vain lisäaineesta, joka ei todellisuudessa tuo minkäänlaista kylläisyyttä.

Jos nautimme aspartaamia tavoitteenamme kalorittomuuden tuoma kylläisyys, olemme hieman hakoteillä. Aspartaamia nautittuamme kehomme nimittäin lakkaa tuottamasta serotoniinia (=aivojen välittäjäaine, joka säätelee sekä hillitsee ruokahalua). Aspartaamin aiheuttama serotoniinin puutos saa meidät haluamaan entistä enemmän ruokaa, koska kehomme ei tunne kylläisyyttä vaan sitä on ”huijattu” keinomakeutuksella ja tyhjillä kaloreilla. Turvallisinta on pysytellä alussa mainituissa luonnollisissa makeuttajissa; hunajassa, raakaruokosokerissa, mahlassa ym. Nämä mielellään luomuna 🙂