Kääk! Taas elämän isoja, pieniä juttuja. 

Oltiin sovittu serkun kanssa että viedään kekarat telttailemaan tänäkesänä. Muistin että Yyterissä on mahtava hiekkaranta, joten ilman kilpailevia ehdotuksia valittiin se kohteeksi. Serkku on kesälomalla ja kauniisti hymyilemällä sain itsellekin perjantain töistä vapaaksi. 

Kun saavuttiin Yyteriin perjantaina alkuillasta,  saatiin teltta kasaan, ja sittehä alko perinteinen, mun vapaapäiviä riivaava trendi, eli sade- ja ukkoskuuro. Onneksi A) ehdittiin käydä rannalla sekoilemassa ennenkun kaaos oli päällä ja B) Kisu osasi niin nätisti lapsen tavalla puhua serkun minimiehelle, ettei pientä ääniherkkää poikaa ukkonen haittaillut yhtään. 

Lauantaina Yyteri ja rouva Sää tarjoili meille parastaan. Napakasta tuulesta huolimatta kersat kiljui, huuti, juoksi ja ui tuntitolkulla. Lounas saatiin suoraan rantaravintolasta helposti, ja sekoilut ja ilakointi rannalla jatkui pitkälle iltaan asti. 

Miten onkaan niin että reissut kersojen kanssa on alkaneet tuntua tosi lomailulta ja irtiotoilta arjesta? Tyypit on hauskaa matkaseuraa, ilahtuu samoista asioista kun minä (luonto, ulkoilu), ja niitä voi jo laskea vähän omilleen (wc-reissut, hammaspesut, suihku, aamupala). Ne auttaa teltan kokoamisessa ja purkamisessa, malttaa odottaa kun asiat ei tapahdu heti, ja käy nukkumaan suht asiallisesti. 

Itse Yyteri järkyttävän pehmeine hiekkoineen ja sairaan mataline rantoineen oli retkikohteena huippu ja lapsille jotain ainutkertaista. (Ekailtana huusin rannalla hysteerisenä kun näytti että kundi kävelee merenlahden yli Ruotsiin asti, ha ha!) 

”Ei meidän tarvitse lähteä ikinä ulkomaille edes” kertoi Kisu, ”tämä Yyteri riittää. Tosi hyvin!” 

Että ihan eksoottisen hyvä lomakohde löytyy ihan Porista. 

Tässä pieni plus/miinus-lista vielä Yyteri campingille 

plussat 

ranta, ranta, ranta, ranta 

leirintäalueen fasiliteetit (aamusauna, suihkut, hellat, grillit, mikrot, leikkipuistot) 

leirintäalueen hinta (yö vajaa 10€/nuppi) 

rantaravintola kohtuullisine hintoineen ja maukkaine pizzoineen 

bikini bar rannalla, sai kahvia, jäätelöä ja mammoille iltasiiderit

miinukset 

nihkeät porilaiset ihmiset (poikaa ei huolittu mukaan futispeliin, höh, missään muualla ei ikinä ole näin tapahtunut) 

rantareivejen jumputus kuului klo 23 asti telttaan (tosin tosi vaimeana) 

nuoriso tuppasi la iltana kännäämään grillipaikalle 23.30, jouduin käydä vartijoita puhuttelemassa ennenkun ne sai nuorison pois siitä * /**

* anteeksi keski-ikäisyyteni, muistojen takalaidalla hymyilin kyllä bilenuorisolle, koska 15v sitten olin kyseisessä paikassa kyseisessä roolissa, Sorit siitä. Nyt olen nipo perheenäiti vaan. Sorit siitäkin. 

** lapset ei tod herännyt känniäänellä teltan vieressä huutolaulettuun hulluuden highway:in edes. Ihme. Ehkä jos esiintyminen olis edes hellinyt korvia, en olis jaksanut ryömiä mäkättämään, mutta no… ei hellinyt. Biisi oli hyvä tho. 

Kundi kysyi mikä musta oli tuossa reissussa kivintä. Kerroin että mä tulin onnelliseksi kun näin että ne on onnellisia. Se halas mua kovaa, suukotti ja sanoi ”sama, mamma, musta oli ihana nähdä sut nii onnellisena siellä. Se oli parasta.” Hiis.