Kesä, olit kiva.

On jo ihan empiirisesti todettu fakta että mun lomalla sataa aina ja on ”vuodenaikaan nähden” hyvin viileää. Tämä todistettu taas tänävuonna. Nyt tutut on jo pyytäneet että ilmoitan julki hyvissä ajoin koska aion lomailla, koska kukaan ei halua lomaa samaan aikaan. 

Mun loma on ollut ”olosuhteisiin nähden” tosi hyvä. Tosin ihan hyvillä mielin menen kyllä töihinkin maanantaina, mutta se viimevuoden loma-ahdistus ja helpotuksen tunne töiden alkaessa ei toistu tänävuonna. 

Parasta kaikessa on se, että vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä ja niin edelleen. Monet kivat jutut odottaa vaikka työt alkavat taas. Se että lomapäiväni lisääntyivät työvuosien täytettyä pyöreitä, ja se että sen päälle sain vielä lahjaksi lisälomapäiviä tälle vuodelle, loiventaa työhönpalaamista mukavasti. 

Tässä pikakatsaus meidän lomahetkiin: 

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

image.jpeg

Alkukesä, olit aika kiva. Ja kesä senkun jatkuu… Tai siis säiden puolesta vissiin vasta alkaa… 

Kesäsuunnitelmissa on vielä Pihjalasaari, melontareitti ja joku luontopolku, uimala, seinäkiipeily ja serkustapaaminen. Ja telttailu Yyterissä! 

Availen meidän lomabudjettia, kotiseuturetkeilyä ja remppahelvettiä toiste. Nyt keskityn viimesen lomaperjantain fiilistelyyn kera onpeluhommien ja jääkaappikylmän rose-viinin. 

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Ajattelin tänään

Pyörällä pääsee

Minähän en ole koskaan ajokorttia tullut hankkineeksi. Taloa ostaessa kriteerit oli ”maalla, radan varressa ja pyörämatkan päässä asemalta”. 

Tämä onnistui. Ja tämä kaupunki on muutenkin suhteellisen pieni, että fillarilla pääsee kätevästi miltei joka paikkaan. 

Kun kundi oli eskarissa, vein sitä läpi talven jopon pakkarilla. Muutamaankin kertaan startattiin ennen aura-autoa ja kyllä se jopo hyvin vetää yli kymmensenttisessäkin lumessa. Joposta vaan kähvellettiin eturengas asemalla enkä ole saanut uutta tilalle. 

Nyt konkeloin seitkytlukulaisella ”virmalla” ja se kun on alkuperäiskunnossa, ei kukaan roisto siitä ole kiinnostunut. Huolimatta siitä että se nitisee ja kitisee, kuljettaa se uskollisesti kaikenmaailman lastia mun lisäksi. 

Kertaalleen olen jopa neljäsluokkalaisen kuljettanut koululta kotiin. Nauratti vaan kun koululta soitettiin että tytön nilkka on nyrjähtänyt ja sanoin että tulen kyllä hakemaan, pyörällä! 

Lasten lisäksi virmalla on kuljetettu pensaita, tapettia, liisteriä, aidanrolppia, ruokaa, postipaketteja, mattoja… 

Tällävkolla odotin innokkaana imuria saapuvaksi paikalliseen postitoimistoon. Saapumisilmoituksen tultua lähetin Tyypin autolla hakemaan sitä, mutta perhana annoin väärän koodin. Sitten Tyypin oltua jumissa töissä, ja minä siivousvimmoissani kotona, päätin että kaipa sen virmalla saan haettua. 

image.jpeg

Ja sain! Tosin Ikea-kassissa ei koko eikä kahvat riittäneet, mutta lukolla saatiin lisää pituutta kantokahvaan. Paketin paino oli noin 1/3 mun painosta, joten fillari vietti milloin minnekäkin, ja lapset huuti naurusta kun kirosin pyörää pysymään tiellä. 

Kuten sanoin postipojalle, se mitä mun pyörä ei kuljeta, sitä en tarvii. 

Haha. Poika tarjosi mulle mitalia maailmanennätyskuorman hallinnasta, mikäli pääsen ehjänä kotiin asti. Odottelen sitä mitalia tässä. Haha. 

Nyt kundille tarttis uuden pöydän sen huoneeseen kun Kisu omi entisen. Saatanpa lähteä tänään kierrätyskeskukseen… 

Kaveri epäili mun olevan pian legenda kaupungin katukuvassa, se hullu muija, jolla on aina joku karmiva lasti pyöränpäällä. 

Hyvinvointi Hyvä olo Ajattelin tänään