Omenahyve

Meillä sataa omenoita aivan järjettömästi. Pakko keksiä helppoja jatkojalostustoimenpiteitä, jos ei haluta hukkua noihin hedelmäpalleroihin. 

Sosetta oon keitellyt noin ämpärillisestä/pvä. Laitan omenanpalat kattilaan. Tilkan vettä, hiukan sokeria ja jotaki maustetta (kanelia, vaniljaa, inkivääriä..) keitän hetken ja vedän survimella karkeaksi soseeksi. Pakastan littanaan muotoon minigripissä, helppo sitten lohkaista pala puuron sekaan, smoothieen tai pirtelöön tulevana talvena. 

Esikoiseni pyyti myös helppoja reseptejä itsenäisen elämän tueksi, joten tässä ohje älyhelppoon omenahyveeseen: 

Räävi omenat kappaleiksi voideltuun vuokaan. 

Sekoita kulhossa kaurahiutaleita, sokeria, kanelia ja ruokaöljyä. Kaada omenoiden päälle. Laita 200 asteiseen uuniin vartiksi. 

image.jpg

Kermavaahtoa tai vaniljakastiketta päälle.

Omnomnomnom! 

Täys kymppi! Sanoi kundi. 

Tätä helpommaksi (eikä herkullisemmaksi) ei omenain jatkojalostus mene. 

Hyvinvointi Mieli

Mainoksen uhri

En tiedä oletteko nähneet sitä Teknoksen mainosta missä sade piiskaa mustaa lautaa, siihen tippuu jotai lunta ja rakeita ja jäätä, ja lauta vaan on hieno, virheetön ja mattamusta. Mä olen. 

Menin innolla rautakauppaan hakemaan tätä ihmeainetta, nordica matt – maalia. Pitkän etsinnän jälkeen löysin purkin, ja kiikutti sen kotiin. 

image.jpg

Tarkoitus oli maalata tämä kulahtanut pihalaatikko. 

Olisitte nähneet mun naaman kun avasin maalipurkin!

”Täh?! Tää on valkoista?!?”  

Ja 

”Eihän se nyt maalatessa voi mustaksi muuttua!?” … Vai voiko? 

image.jpg

image.jpg

No ei muuttunu! 

Mä puolustelen itseäni sillä että purkin kyljessä on musta neliö, mä tietty oletin maalin olevan automaattisesti mustaa. Koska neliö, koska mainos. Ei tullut mielenkään että se olis pitänyt jotenkin ”sävyttää”. 

Voi sun hemmetti. Näin hölmö pystyy olemaan vaan minä. Elin taas jossain omissa mielikuvissani. 

No laatikko huoltomaalattu, ja muutama kivi potutuksen vuoksi kaupan päälle.

…Vähä tuli siis eriä kun tilattiin, mutta taas vähän naurattaa… 

 

Täytyy sanoa että levittyvyydeltään, koostumukseltaan ja maalausjäljen puolesta Teknos pesee ruotsalaisen Fasadin 6-0. Fasadia edelleen hinkutan kuistin kattoon, ja itken verta. Fasadilla maali liiraa pensselin perässä ja sen tasaiseksi saaminen on kyllä työn ja tuskan takana.  Teknoksen ”mattamusta asettui paikalleen tasaisesti, ilman vaivannäköä.

Voi olla että haen litran tuota Teknoksen ”mattamustaa” ja vedän kuistin katon vielä sillä kertaalleen.  He he. 

Puheenaiheet Sisustus DIY Ajattelin tänään