Pissiäisen syntymäpäivä

Hyvää (arvioitua) syntymäpäivää pikku pissiäinen! 

image.jpg

image.jpg

*

Azorien tuliainen, meidän ensimmäinen rescue-koiramme vietti vastikään syntymäpäiväänsä. Rottakoira täytti kuusi. Hän juhlisti merkkipäiväänsä cesar-herkkukakulla ja sai lahjaksi pehmolelun.

 

Meidän pakatessa sitä lomamatkalta tullessa kuljetuslaatikkoon, arvioitiin iäksi noin 1,5 vuotta. Oikeaa ikäähän ei tiedä kukaan. Mä oletan naaman vaalentumisesta johtuen koiran olevan reippaasti vanhempi, mutta väliä hällä. 

Azoreilta koiran adoptoiminen oli helppoa, toimimme yhteistyössä paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Pientä nimellistä korvausta vastaan koira rokotettiin, pestiin jollain vaaditulla loismyrkyllä ja sille tehtiin passi. Lentokoneeseen se saatiin vaan maksamalla 10€/painokilo, ja saattelemalla se ruumaan menevälle linjalle. 

Helpoimmasta päästä arkana, maata myöten ryömivänä pikku jantterina meille tullut reppana ei ole ollut. Jos C olisi ollut ensimmäinen koira jommallekummalle, olisi hanskat varmaan löyty tiskiin jo kauan sitten. Koiran kotiuduttua se kaivoi jostain käsittämättömän remmiräyhäysmoodin. Tämän jälkeen alkoi sisälle pissiminen. Se myös alkoi suhtautua epäluuloisesti vieraisiin ihmisiin, ja siis meidän ystäviin myös. Se ei myöskään ole oppinut oikein leikkimään (tämä kuulemma tyypillistä katukoirille). Leikkimättömyys ja ”tosikkomaisuus” on ollut hiukan haastava piirre koiralaumassa elellessä. 

 

Ongelmat on kuitenkin selätetty. En tiedä mitä ollaan tehty oikein, mutta remmirähinää tulee harvakseltaan, sisälle pissan livauttaminen on loppunut ja se on löytänyt meidän toisesta rescuekoirasta leikkikaverin. Se myös hyväksyy jo osan meidän ystävistä, ja menee ihan pyytelemään huomiota ja rapsutuksia. Moni onkin sanonut että nappaa sen mukaansa, koska se on niin kiva elukka, ja kompaktin kokoinen pakkaus. Vuosi takaperin olisin käärinyt pyytäjälle koiran vielä kultapaperiin, mutta en enää! 

Onnea siis syntymäpäivänä kaikesta henkisestä kasvusta, meidän (nykyään) mukavalle ”vahinko”lapselle! 

 

* Herra C ei myöskään pidä kuvattavana olosta, hänen mielestä on luonnotonta tulla jollain hökötyksellä hänen arvoisaa olemustaan osoittelemaan. 

Hyvinvointi Hyvä olo Ajattelin tänään

Yksi aurinkoinen päivä, kiitos.

Kuistin sisäkatto on pitänyt huoltomaalata. Koko alkukesän kävelin kuistin läpi ajattelematta asiaa. Parhaat maalaussäät oli ja meni. 

Sain viimeviikolla kuitenkin pestyä katon maalauskuntoon. (Pudoten ainoastaan kerran tuolitornini päältä. Tikkaita, anyone?) 

Pesu-urakan jälkeen sattui yksi sateeton päivä. Yksi ainoa. 

image.jpg

image.jpg

Seuraavaa aurinkoista päivää odotellen katto on nyt aika veikeä. 

Ihan hyvä siitä tulee aikanaan. 

Haluaisin sen yhden aurinkoisen päivän, että saan katon maalattua, että saan lyhdyt ripustettua, että syksy voi tulla. 

Kiitos. 

Kauneus Sisustus DIY