Ihan ite tein

neulehuivi

 

Niin sitä ovat alkaneet puikot kilkattamaan tässäkin huushollissa. Opiskelen tosiaan muotoilua, tarkemmin ottaen tekstiilisuunnittelua, ja nyt ensimmäisen vuoden syksynä olemme lähteneet liikkeelle todella perusteista, ja perinteistä. Yksi uusi asia itselleni oli neulonta. Minusta tuskin koskaan tulee himoneulojaa, joka suoritutuu vaikeimmistakin ohjeista ja neuloo joka joulu sukat ja lapaset koko suvulle. Kiinnosti kuitenkin oppia tuo taito, joka on nyt viime vuosina tehnyt uutta tulemistaan. Enää eivät pelkät mummot neulo.

 

huivi

 

Nyt osaan luoda silmukoita, neuloa oikeaa ja nurjaa, ja tiedän miten syntyy joustin- sekä helmineule. Olen saanut väkerrettyä pipon, pannan sekä muhkean huivin, ja tarkoituksenani olisi vielä tehdä toinenkin pipo, sillä ensimmäisen mallista ei tullut ihan sellainen kuin olin suunnitellut. Lempparini on ehdottomasti tämä huivi, josta tuli aikalailla sellainen kuin halusinkin. Se on tehty Novitan sinapinvärisestä Tuubi-langasta*, ja on melko painava, muttei kuitenkaan liian raskas. Kiva väripilkku muuten hillittyyn asuun, ja lämmin.

 

Neulottu huivi

 

Tämän suurempaan työhön tuskin kärsivällisyyteni riittäisi, mutta täytyy kyllä sanoa, että olen aika ylpeä itsestäni. Asun muut osat ovat kaikki kirppislöytöjä, pipoa lukuunottamatta. Saavutus sekin!

 

* langan sponsoroi Novita

Muoti DIY Opiskelu Päivän tyyli

Bloglovin’

Huh, onnistuin! Kaikki nämä blogien seurantalistat ja muut härpäkkeet ovat olleet itselleni kuin hepreaa. Ne ovat tuntuneet liian hankalilta ja teknisiltä minulle ymmärtää ja osata käyttää. Nyt sain kuitenkin lisättyä blogini Blogloviniin, hurraa! Eikä se niin vaikeaa ollutkaan. Nappula löytyy nyt tuolta sivupalkista (vau, osasin sen sinnekin lisätä!). Seuraavaksi voisikin sitten perehtyä Blogilistaan ja sen ominaisuuksiin, heh.

NuuksioSitten muihin ajatuksiin. Tänään tuli ensilumi. Aika räntäähän tuo oikeastaan on, mutta tekee maiseman ainakin hetkellisesti valkoiseksi, ennen kuin sulaa harmaaseen ja märkään maahan. Odotan jo lumisia, sopivan kylmiä kelejä, mutta vielä ennen niitä houkuttaisi käydä jossain luonnon helmassa patikoimassa syysmaisemissa. Ylläoleva kuva ei suinkaan ole tämän päivän lumisateessa otettu, vaan juurikin edellämainituissa syysmaisemissa. Käytiin Espoon Nuuksiossa miehekkeen kanssa ensimmäistä kertaa kolme viikkoa sitten, ja innostuin reiteistä ja huikesta maisemista. Ne olivat viimeisiä päiviä, kun ruskaa vielä oli jonkin verran jäljellä. Voi olla, että nyt siellä on jo turhan märkää ja harmaata rentoon käppäilyyn ja eväiden syöntiin kaatuneen puun päällä istuen, mutta ainahan sinne voi mennä ihan vaan hengittelemään ja liikunnan kannalta. Energian tankkausta, joka ei olisi ollenkaan pahitteeksi tähän aikaan vuodesta. Katsotaan, jos vielä ennättäisi.

Hyvinvointi Mieli Ajattelin tänään