Vuoden väri
Huomasin taannoin että yksi lempiväreistäni, smaragdinvihreä, on valittu Tikkurilan vuoden väriksi. Tarkempi sävy on M442 Vuono, ja tätä väriä käyttäen on stailattu aika upeita sisustuskuvia. Itselläni usein lempivärit eivät ole lainkaan niitä, joita käytän pukeutumisessa tai sisustuksessa, mutta tämä sävy yhdessä muutaman muun vihreän kanssa on hiipinyt ihan sattumalta pikkuhiljaa kotiimme. Kuvasin vihreitä yksityiskohtia ympäri kämppää, toki pieniä detaljeja (ja viherkasveja) löytyy lisääkin mutta tässä suurimmat väriläiskät. Ja koska yksi blogini pääteemoista on kierrätys ja second hand, ajattelin avata vähän myös tavaroiden alkuperää kun en sitä aijemmissa sisustusjutuissa ole juurikaan tehnyt.
Ensimmäisen kuvan anopinkieli ja sinivihreä keraaminen ruukku ovat poikaystäväni siskoilta omittuja, ja vanha lipasto on löytö Kasvihuoneilmiöstä. Toisen kuvan A-kirjaimen ostin Fasaanista ja se on kiva sisustuselementti vaikkei siinä toimivaa valoa olekaan. Vanhoihin lasipulloihin kehitin itselleni pakkomielteen parisen vuotta sitten, ja niitä löytyikin sukulaisilta ja perhetutuilta. Haalin ehkä muutaman liikaa, luovun sitten seuraavassa muutossa :D Poikaystävän dj-harrastus vaatii kaverilta saadun cd-hyllyn, joka ei ole visuaalisesti kovin kaunis, mutta hoitaa hommansa. Taulu on isäni valokuvaama ja kehystämä, ja maalaus on omaa kädenjälkeäni.
Ja lisää lasipulloja.. Vanha lipasto on ehkä lempihuonekaluni, se muutti lapsuudenkodistani tänne. Kynät viihtyvät säilykepurkissa ja osa seinähyllyn ja lipaston päällä olevista tavaroista on myös perheenjäseniltä perittyjä. Sohvan yläpuolella roikkuva taulu on poikaystäväni isän maalaama ja mustavalkoinen tyynynpäällinen siskoni vanha.
Puhkivalottuneen marmorisen tuikkukupin löysin joskus Fidasta ja kauniin tarjottimen Kaivarin Kanuunasta. Musta puinen norsu minulla on ollut lapsuudesta asti :)
Keittiön turkoosi valaisin on uutena ostettu ja itseasiassa haaveilen sen spreijaamisesta valkoiseksi. Aloe vera on saatu poikaystävän kaverilta (itseasiassa suurin osa kasveistamme taitaa olla joltain saatuja pistokkaita tai muuten vaan pelastettuja) ja vilahtaapa siellä taas yksi lasipullokin :D Makuuhuoneen maapallo on vanhaa visualistien matskua töistä jonka pelastin roskiskohtalolta ja tyynyistä pari poikaystävän kotoa matkanneita.
Jos maalaisin joskus kotonani seinän muun väriseksi kuin valkoiseksi, luulen että valitsisin smaragdinvihreän tai petroolin, toinen joka houkuttaa on betonimainen harmaa. Mihinkään kerrostalokämppään en usko että alkaisin näitä toteuttamaan, ehkä sitten joskus jos asuu omakotitalossa tai edes jossain itse omistamassaan pienemmässä. Siihen asti luulen että valkoiset vievät voiton valoisuudellaan ja avaruudellaan.
Mitä te pidätte Tikkurilan vuoden väri -valinnasta, hitti vai huti?
Ps. Kudontakurssin työt ovat nyt valmiita ja palautettu opettajalle – kun saan ne takaisin, kuvaan ne tännekin!