Varhaiskasvatusta opiskelemaan

Minusta tulee isona tarhan täti!

Näin saatoin ajatella pienenä, mutta en silloin tiennyt, että minusta todella tulee lastentarhanopettaja. En oikein usko sitä vieläkään, vaikka tässä on jo useampi vuosi opiskeluja takana päin. 

Lukiossa ollessani halusin kovasti arkkitehdiksi ja opintoni suunniteltiinkin sitä ajatellen. Kirjoitin muun muassa filosofian vain ja ainoastaan siksi, että meidän opinto-ohjaaja oli kaivanut jostain tiedon, että siitä saisi enemmän pisteitä. Tähän päivään mennessä en ole itse sitä tietoa mistään löytänyt. 

Lukion jälkeen hain Tampereelle opiskelemaan arkkitehdiksi. Pääsykoe oli kolmevaiheinen. Ensiksi piti tehdä ennakkotehtävä, sitten oli matikankoe ja viimeisenä neljä päivää kestävä koe. Joka vaiheessa tippui ihmisiä pois. Pääsin kolmanteen vaiheeseen, mutta aivan sisälle asti eivät lopulliset pisteeni riittäneet. Ja hyvä niin.

Kun tuolloin en päässyt opiskelemaan ja olin uhrannut kaikki muut pääsykokeet tuon arkkitehtihaaveen vuoksi, päädyin opiskelemaan kauppikseen taloushallinnon merkonomiksi. Koulu kesti kaksi vuotta ja valmistuin, mutta ala ei kiinnostanut minua. Pidin sitä enemmänkin vain yleissivistystä lisäävänä juttuna. Tässä vaiheessa olin jo hyvin tietoinen, mitä haluan tehdä. Hain Jyväskylään opiskelemaan varhaiskasvatusta ja valmistauduin pääsykokeisiin hyvin. Varavaihtoehtona hain myös ammattikorkeakouluun sosionomiksi. 

Kävi hyvin ja pääsin sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun. Yliopisto vei voiton. 

Lapsuuden toiveammatti kävi toteen mutkien kautta. Tarhan tädiksi opiskeleminen ei ole ollut hassumpaa, suosittelen! Vaikka opiskeluja on hidastanut sairastumiset ja muut pienet ongelmat, on valmistuminen joka päivä lähempänä. 

– Hanna A