Oppimistehtäväni on pohtia digitaalista identiteettiä

Jos lisään hakukenttään oman nimeni, löytyy nimelläni työpaikkani tiedot sekä yhteystiedot työpaikalleni.

Tämän lisäksi hakukone antaa paljon osumia henkilöille, joilla on joko sama suku- tai etunimi kuin minulla.

Tiedot minusta (mm. työnimikkeeni puolesta) ovat osittain vanhentuneita, joka ei tosin minua haittaa. Ne henkilöt, joiden tulee tietää missä työskentelen ja millä tavalla, saavat sen tiedon esim Linkedin kautta / muilta kontakteilta.

Tietoja voi poistaa mutta se on hieman hankalaa. Olen suhteellisen tarkka omasta digitaalisesta identiteetistäni ja minua on hieman vaikeampi löytää sosiaalisen median sovelluksista.

Yleisellä tasolla kuvien ja tietojen lisääminen esim. Wikipediaan on kaikille mahdollista. Tämä lisää virheellisen tiedon leviämistä. Julkisuudessa oleville henkilöille ns. ei viralliset viestintäkanavat tuovat varmasti huomattavasti suuremman haasteen kuin tavalliselle tallaajalle. Mielikuvia ja väärää tietoa kun on nykyään niin helppo levittää, ja ihmiset jakavat mielellään (tahallisesti tai tahattomasti) tietoa eteenpäin, jonka alkuperästä he eivät ole ottaneet selvää -> lähdekritiikki puuttuu usein ja moni lähtee mukaan sosiaalisen median tempauksiin, tietämättä tarkemmin mistä kyseisessä someliikkeessä on alun perin kyse.

Some reagoi kaikkeen nopealla tempolla, jolloin esimerkiksi rasisminvastainen liike voi väärällä hashtagillä tukea aivan muuta ajatusta kuin mikä alun perin on ollut taustalla. Tässä yksittäisen ihmisenkin tulee olla tarkkana ja ajantasalla, jottei itse anna tahattomasti omista ajatuksistaan väärää kuvaa ja  tue jotain sellaista ajatusmaailmaa somessa, jota ei oikeasti tukisi ollenkaan.

Sosiaalisen median käyttö kaupan alalla

Koulutehtävässäni minun tulee pohtia sosiaalisen median käyttöä jollain tietyllä alalla. Valitsin kaupan alan ja sieltä vielä tarkennuksena vähittäiskaupan.

Kaupan alalla sosiaalista mediaa käytetään pitkälti Facebook- ja Instagram-sovellusten kautta. Näin viesti saavuttaa mahdollisimman laajan yleisön. Instagram-tilit vaihtelevat pitkälti toimijan mukaan ja visuaalisuus ei aina ole niin hyvää kuin se voisi olla. Välillä tuntuu siltä, että some-kanavia on vain pakko olla, ilman että niihin halutaan panostaa sen enempää. Tulisi kuitenkin muistaa, että somen eri alustoja käyttää Suomessakin tuhannet ihmiset, jolloin oman organisaation mielikuvan rakentaminen sosiaalisessa mediassa on yhtä tärkeää (jossei jopa tärkeämpää) kuin esim. TV-mainokset tai lehtijulkaisut.

Some-maailma muuttuu nopealla tahdilla, jolloin reagointi uusin tilanteisiin tulee olla nopeaa. Tämä johtaa uusiin haasteisiin yrityksissä, jos sosiaalisen median hoitamiseen ei olla suunniteltu tarpeeksi henkilökuntaa ja resursseja. Tässä esimerkkinä Facebookiin tulevat kommentit asiakkailta, joihin ei yrityksen puolelta vastata tarpeeksi nopeasti ja kommentointi eskaloituu käyttäjien keskuudessa. Pahimmillaan jopa nousee uutisoinnin aiheeksi.

Tunnetuimpien sovellusten lisäksi yritykset voisivat lähteä rohkeammin mukaan uusiin some-alustoihin ja sovelluksiin, ja näin tavoittaa uutta (ja nuorempaa) kuluttajakuntaa.  Tästä olisi varmasti tulevaisuudessa hyötyä.