Parasta ulkomailla: vaihtoehtoiset elämät

Kun viime vuonna asuin Pariisissa, uusia juttuja kohdatessani ajattelin aina, minkälaista elämää eläisin jos jäisin sinne pysyvästi. Mihin kahvilaan tulisin uudestaan? Millä alueella haluaisin asua? Minkälaisen maton hankkisin kuviteltuun ullakkoasuntoon, jonka perinteisten paperinohuiden ikkunoiden takaa kuuluisi roska-autojen, yöllisten juhlijoiden ja auton torvien ääni?

Geneveen en ole rakastunut kuten Pariisiin, mutta kyllä täälläkin ajan saa kulumaan. Tiedän jo, mistä saa parhaat (ja edulliset) falafel-rullat, missä on paras uimapaikka ja minne vien kengät huoltoon. Sellaisia pieniä asioita, jotka saavat vieraan kaupungin tuntumaan vähän enemmän kodilta. Kuvittelen, että muuttuisin täällä varmaankin vuoristoilmasta nauttivaksi ulkoilmaihmiseksi, joka pukeutuu loafereihin (kyllä, menin ja ostin loaferit, vaikka vannoin, etten ole loafer-ihmistyyppiä).

image.jpeg

Parasta ulkomailla olemisessa on se, että yhtäkkiä tajuaa, miten monenlaista elämää tässä maailmassa voi elää, ja vielä pitää niistä erilaisista todellisuuksista yhtä paljon ja kokea ne omikseen. Vaikka Suomessa voi olla tyytyväinen moniin, moniin asioihin, on avartavaa huomata, että jossakin muualla jokin asia onkin paremmin. Hyvää elämää voi elää Suomen rajojen ulkopuolellakin, vaikka meillä onkin ilmainen päivähoito ja maksuton koulutus (joiden soisi toki olevan muuallakin). Vaikka olen aina pitänyt itseäni (vähän leuhkastikin ehkä) avarakatseisena tyyppinä, on minullekin tyypillistä tuudittautua sellaiseen ”Suomessa kaikki on paremmin” -nationalismiin. Samalla sitä on tullut hakanneeksi kiveen oman tavan olla ja elää, ikään kuin ei edes voisi tehdä toisin.

image.jpeg

Joskus ajattelin, että ulkomailla työskentely olisi jotenkin ajatuksen tasolla hauskaa, mutta josko sitä nyt kuitenkaan oikeasti uskaltaisi, ainakaan pysyvästi. Niillä on siellä kuitenkin outo hierarkia, vaikeaselkoinen organisaatiokulttuuri, kielimuurit tai vähintäänkin huono internet-yhteys ja liikaa byrokratiaa. Sitten sitä menee paikan päälle toteamaan, että ei se nyt niin kovin erilaista ollutkaan, ainakaan täällä päin maailmaa. Tai jos onkin, niin siihenkin tottuu.

Nyt pitäisi siis kaiken muun elämän suunnan lisäksi keksiä, minne sitä oiken suuntaisi seuraavaksi!

Postauksen kuvat ovat kuvankauniista Annecysta Ranskan puolella. Suosittelen käymään, jos liikkuu näillä kulmilla! Maailman parasta jäätelöä saa Glacier des Alpesta.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *