Kuukauden prosessit

Kirjoitan nyt 10 päivän jälkeen. Yleensä kirjoitan blogiani 3 kertaa viikossa, mutta viimeksi kun yritin kirjoittaa, mitään ei tullut päähän. Minulle blogin kirjoittaminen on näköjään sama kuin kirjoittaminen yleensäkin: pystyn kirjoittamaan kun tulee inspiraatio. Jatkossa kirjoitan blogiani harvemmin kuin 3 kertaa viikossa, mutta jatkan kuitenkin yhä kirjoittamista.

Edellisen parin päivän aikana melkein tuntui siltä että taas on tulossa huono kausi. Tänään itkettikin hiukan, mutta tunne meni nopeasti ohi. Ja olen saanut tänään asioita aikaan niin vielä ei näytäkään olevan huono kausi. Juttelin myös hyvän ystäväni kanssa ja tajusin, miten paljon ajattelen muiden ihmisten mielipiteitä, myös tuntemattomien, kun kysyin ystävältäni mitä mieltä hän on bändistä johon olen tykästynyt ja pelkäsin että hän tuomitsee minut.

Minulla on kaksi kuukauden kestävää prosessia: ensimmäinen on että lakkaan piilottamasta autisminkirjoani ja toinen on että lakkaan välittämästä liian paljon, mitä muut ajattelevat minusta. Minullahan on monia hyviä ystäviä, jotka hyväksyvät minut omana itsenäni. Miksi järkytyn jos vaikka kaupan kassa pitää minua epämiellyttävänä? Olin menneisyydessä paljon myrkyllisissä ihmissuhteissa ja se jätti jäljet. Siedin mitä tahansa kohtelua etten olisi jäänyt yksin. Vasta aikuisena olen löytänyt aitoja, hyviä ystävyyssuhteita.