Pienin askelin huipulle

Hiukan tasaisempaa vaikean viikonlopun jälkeen. Viikonloppuna tuli niin masentunut ja ahdistunut olo, että turvauduin epäterveelliseen keinoon lievittääkseni henkistä kipua. Lähdin lopulta ystävieni luokse, ja he ymmärsivät ja antoivat hyviä ahdistuksenhoito neuvoja. Jos ystäväni lukevat tämän, niin haluan sanoa teille: kiitos oikeasti että olette tukenani. Kiitos paljon hyvistä neuvoista. Kiitos että olette ystäviäni. Jaksan paremmin teidän ansiostanne.

Viime viikonlopun jälkeen päätin tehdä toisen hätätapauspaketin, jonka voin ottaa mukaan kun menen jonkun luokse kylään tai kuljen ulkona. Paketti sisältää stressileluja, hyvätuoksuisia käsivoiteita, vähän karkkia ja teetä, lista piristävistä lauluista ja videoista ja muutama postikortti. Minulla oli pitkään vaihe elämässäni jolloin en ottanut mielenterveyttäni vakavasti. Turhauduin kun terveet selviytymiskeinot eivät toimineet niin turvauduin epäterveellisiin keinoihin. En tiedä, johtuuko se uudesta lääkkeestä, mutta verrattuna aikaisempaan olen tehnyt nyt enemmän pieniä tekoja mielenterveyden helpottamiseksi.

Minulla on nyt mielialapäiväkirja, johon merkkaan mielialani tietyn tunnein välein. Koetan myös listata asiat, jotka nostavat mielialaani tai laskevat sitä. Huomasin että netti ja kännykällä selailu laskevat mielialaani eniten kun taas toiveikas musiikki ja leivonta nostavat mielialaani eniten. Minulla on ollut noin 3-4 vuotta paha nettiriippuvuus: selailen usein sosiaalista mediaa ja Youtubea. Kun yritän rajoittaa netinkäyttöä, asetan itselleni liian isot tavoitteet ja kaikki kaatuu. Minun pitäisi olla myös ylpeä jutuista joita teen enkä ole jatkuvasti netissä: tiskaaminen, kaupassakäynti, kävely, ystävien tapaaminen jne.

Minulla on Spotify ja olen tehnyt soittolistan toiveikkaista lauluista, jotka jotenkin kertovat mielenterveydestä, ja niiden kuuntelu piristää vähän mieltäni. Uusin suosikkini on You will be found Dear Evan Hansen-musikaalista. Olen myös tehnyt soittolistan masentavista lauluista ja ihmettelen itsekin miksi kuuntelen sitä kun se laskee mielialaani. Mietin usein miksi joskus altistan itseäni masentaville jutuille, jotka pahentavat mielialaani. Varmaan kun on tosi masentunut tai apea, iloisen asian kokeileminen on sama kuin rättiväsyneenä yrittäisi kiivetä huipulle. Mutta pienin askelin ja se on sen arvoista: 10 minuutin kävely, yksi piristävä biisi, harrastukselle omistautuminen edes vähäksi aikaa, pienten hyvien asioiden kirjoittaminen ylös.