ANTAKAA JO OLLA

En oo ottanu kantaa julkisesti tähän turvapaikkakriisiin, tai oikeestaan mihinkään muuhunkaan yhteiskuntaa vapisuttavaan uutiseen. Oon lähes aina ollu tämmösissä yhteiskunnallisissa asioissa melko mitäänsanomattomassa asemassa. Nyt mulla kuitenkin on sanottavaa.

Oon huomannu tässä viime päivinä kuinka meidän suomalaisten somen, erityisesti Facebookin, käyttö on muuttunu äärettömän negatiiviseen suuntaan. Me joko jauhetaan tästä turvapaikkakriisistä, tai sitten me jauhetaan siitä kuinka huonoja päätöksiä eduskunta tekee. Kuinka eduskunta nyhtää kaiken opiskelijoiden ja työntekijöiden persnahasta. Kuinka rikkaat vaan porskuttaa, ja kansanedustajat saa pitää pitkät lomansa. Kuinka Sipilä on idiootti ja muutenkin huonoin pääministeri kautta aikojen. Kuinka turvapaikanhakijat on törkeitä, koska ne valittaa saamastaan ruuasta. Kuinka Isis valloittaa Suomen. Lahdessa ammutaan ilotulitusraketteja ja kivitetään busseja. Kuinka kaikki nyt vaan yleisesti ottaen on ihan päin persettä ja Suomelle on käymässä niin kuin Kreikalle. 

Oikeesti. Antakaa jo olla. 

On hienoa, että ihmiset käyvät vastarintaa asioista, jotka eivät miellytä. On totta, että mikään ei muutu jos asioiden puolesta ei taistele tai tee asian eteen mitään. Mutta nimen omaan, ASIAN ETEEN PITÄÄ TEHDÄ JOTAIN. En välttämättä usko, että se oman vitutuksen ja pahan olon purkaminen oman Facebookin status-päivityksessä on se tekijä, joka saa asiat muuttumaan. Ja uskokaa tai älkää, negatiivisuus tarttuu! Näillä nerokkailla tilapäivityksillä ja mielenilmauksilla, sekä vielä nerokkaammilla kommenteilla me levitetään kansakunnan kiihkoa ja tehdään meistä suomalaisista entistä vittuilevampia ja negatiivisiempia elämäämme kyllästyneitä idiotteja. 

Mikä meihin suomalaisiin on menny? Vai ollaanko me aina oltu tämmösiä? Miks me annetaan kaiken tämän negatiivisuuden vaikuttaa meihin niin paljon, että meillä ei oo enää mitään muuta sanottavaa? Eikö meille muka ihan oikeesti tapahdu enää koskaan mitään hyvää? Mitä jos me jokanen alettas elämään vaan omaa elämäämme ja jätettäs se iankaikkinen valitus ja itkuvirsi vähän vähemmälle? Miks me ei voida vaan kaikessa yksinkertaisuudessaan nauttia siitä mitä meillä on? Eikä vaan valittaa siitä, että joku saattaa ehkä joskus muuttua. Koska kaikki nämä muutokset ovat vain elämää. ELÄMÄÄ! Elämässä tulee muutoksia, hyväksykää se. 

Nyt pää pois sieltä persereiästä ja keskittymään asioihin, jotka tekee meistä ilosia. Meillä on kaikki hyvin. 

Sitäpaitsi. Twixiki muuttuu takasi Raideriksi. 

xxx

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *