Viimesimmästä kunnollisesta blogipäivityksestä tuntuu olevan niin pitkä aika, että mulla pukkaa olemaan vähä semmonen ”mistäs mää nyt alottasin”-fiilis. Ei siis kannata tulevina viikkoina yhtään ihmetellä minkä takia muutamat seuraavat postaukset saattaa tulla oudossa järjestyksessä ilman minkäänlaista järjen logiikkaa. Ikään kuin tässä blogissa koskaan olis ollu mitään logiikkaa. 

Tuntuu vähintäänkin typerältä lisäillä kuvia joulusta tammikuussa – teen sen silti. Because I can. Oltiin nimittäin joulu yllättäen New Yorkissa, ja jotenkin tunnen velvollisuutenani aloittaa uuden blogikauden ihan ensimmäisenä reissukuvilla. Sitä paitsi jouluna Nykissä oli ihan törkeen lämmintä, joten toimikoon nämä kuvat nyt semmosina kesän odottelu kuvina. Allekirjoittanut odottaa ainakin kesää jo kun kuuta nousevaa, tai kun Aku maitoa. 

Oon viettäny joulun aina kotona, porukoilla Iisalmessa. Lukuunottamatta yhtä joulua noin kymmenen vuotta sitten kun oltiin koko perheen voimin jouluna Rukalla. Kotona oleminen tekee kuitenkin mulle aina joulusta joulun. Kodin tunnelma ja kinkun tuoksu. Tismalleen samat perinteet Lumiukko-leffaa myöten. Tänä jouluna Lumiukko vaihtui kuitenkin todelliseen Home Alone, Lost in New York-leffaan ja kinkku vaihtui pepperonipitsaan ja hampurilaisiin. YAAAAAASSS!!!

Joulu Nykissä oli jollain tavalla maaginen. New York on ollut myös yksi niistä maailmankolkista, jonne oon pienestä asti toivonut pääseväni. Tuskin olin koskaan osannut edes haaveilla viettäväni joulua New Yorkissa – tuolla kaikkien jouluhelvettien mekassa. Eniten parasta koko reissulla oli nähdä kaikki ne paikat, jotka muistuttaa minua vielä 24 vuotta täyttäneenäkin vain ja ainoastaan Yksin kotona 2-leffasta. Odotin koko ajan, että pieni ja eksynyt Kevin kävelee vastaan pullukka ja hujoppi setä kintereillään. Kyllä. 

Meidän reissu oli niin nopeella aikataululla päätetty, että ei ehditty suunnitella juurikaan yhtään koko matkaa. Pääajatus koko reissuun olikin vaan ottaa iisisti eikä juosta pää kolmantena jalkana nähtävyyksien, tai minkään muunkaan, perässä. Minun mielestä lomien ja reissujen aikatauluttaminen on muutenkin ihan hölmöläisten hommaa. Nähtiin kaikki oleellinen, syötiin kilokaupalla Reeses-suklaata ja tuhlattiin kun hullut. Takana elämäni mahtavin joulu!

Tämä oli sniikpiik New Yorkin jouluun. Tulen palaamaan paikan päälle vielä kuvien muodossa monta kertaa tuonnempana – ei siis syytä huoleen kaiffarit!

xxx

Instagram: Anskkk

Snapchat: Anskkk