Hyvä työnhakija, kiitos mielenkiinnostasi

Jälleen kerran sähköpostiini kilahti muutamakin viesti, jossa kiiteltiin mielenkiinnosta ja hakemuksesta avoinna olleeseen työpaikkaan. Sitten valitellaan, että nyt kävikin niin, että et tullut valituksi tai et nyt tällä kerralla ollut edes haastatteluun kutsuttujen joukossa.

Turhauttaa. Jäin työttömäksi niin tuskaisen huonolla hetkellä alan tilanteeseen nähden. Se oli monen tekijän summa. Hallitus teki (typerän) päätöksen, jolla tulee todennäköisesti olemaan tulevaisuudessa suuri vaikutus oman alani talouteen. Tästä hätääntyneenä monet firmat halusivat vähentää väkeä.  Ja avot: tuloksena on suuri joukko työttömiä, jotka ovat taistelemassa samoista työpaikoista kanssani.

Etenkin pääkaupunkiseudulla tuo hakijoiden määrä tuntuu tekevän minusta altavastaajan. Luulen, että kun hakijoita yhteen paikkaan on ainakin minun hakemissani paikoissa pahimmillaan yli 200, niin työantaja tekee ensimmäisen leikkauksen työkokemuksen perusteella. Minä reppana, jolla on kiinteää oman alan työkokemusta kerrytettynä vasta vuosi (+harjoitteluaika), jään aika auttamattomasti pahnan pohjimmaisten joukkoon.

Vaikka kokemusta ei otettaisikaan huomioon, niin kuinkas erotut tuonkin kokoisesta massasta? Varsinkin, kun nykyään hakemukset halutaan sähköisinä, yhä enemmän jopa firmojen omien nettihakujen kautta. Pitääkö tässä tehdä itseän esittelevä laulu, jonka saisi äänitiedostona ujutettua hakemukseen mukaan, niin että efekti olisi sama, kuin soivilla onnittelukorteilla. (Tiedätte ne kortit, jotka alkavat vinkua, kun ne avaa). Tiedän, että kysei ei varmasti ole siitä, että olisin huono, joten ei ole pelkoa, että lakkaisin uskomasta itseensi ja kykyihini. Se vähäkin työkokemus on tullut hyvästä työpaikasta. Nyt kyse on siitä, miten pirussa saan rekrytoijan huomioimaan minut.

 

(Kuva: Weheartit)

 

Tähän asti olen kiinnittänyt työnhaussa huomioni lähinnä avoimiin paikkoihin, mutta nyt olen alkanut jättää firmoille myös vapaita hakemuksia, vaikka niiden suhteen lenkin hiukan skeptinen. Monilla aloilla ne ovat varmasti ihan tehokkaita työnsaantikeinoja, mutta jostan syystä minulla on sellainen tunne, että media-alalla avoin hakemus on kuin vastatuuleen huutamista – ellei firmassa sitten päätätntävaltaa ole käyttämässä joku kumminveljenkaima tai sinne ole muita kontakteja. korjatkaa, jos olen väärässä ja teillä on muuta tietoa.

Muutenkin, olisin ihan kannustuksen vuoksi kiinnostunut kuulemaan muiden kokemuksia ja työnhakuniksejä. Mitä keinoja olette käyttäneet työhakemuksessa tai muussa hakutilanteessa huomion saadaksenne? Mitä reittejä olette päässeet töihin?

 

~ K, joka on selkeästi työläisuonne, koska on jo ikävä kunnon töihin ja turvallisen selkeään päivärytmiin.