”Aina ei tarvitse matkustaa pitkälle päästäkseen kauas…” Näillä mietteillä palasin eilen viikonlopun vietosta Sisä-Mongolian pääkaupungista Hohhotista, joka sijaitsee tunnin junamatkan päässä Baotousta.

Matkasuunnitelmamme Hohhotiin olivat aiheuttaneet kummastusta, huvitusta ja varmaan jotain säälinsekaisia ajatuksiakin kaikissa, joille mainitsimme viikonlopun matkakohteestamme. Täytyy sanoa, että omatkaan odotukset eivät olleet kummoisia, mutta kiitos Lonely Planetin loistavan Kiina-oppaan, viikonlopuksi löytyi kivaa tekemistä, vaikka Hohhotia kovasti ”pilkattiinkin” toiseksi Baotouksi. Mutta, siellähän oli vaikka mitä! 

Lähdimme Baotousta matkaan aamupäivällä ja nopean (mäkki)lounaan jälkeen heitettiin kamat hotellille ja otettiin didi Dazhaon temppelialueelle. Tää oli itseasiassa ensimmäinen buddhalaistemppeli, jossa oon koskaan käynyt ja se oli upea. Alue oli aika iso ja sen värit, harmonia ja (täällä Kiinassa täysin käsittämätön) rauha ja hiljaisuus oli vangitsevaa.

Temppeliltä siirryttiin takaisin hotellille ja päädyttiin pienen väärinkäsityksen ja ”väärinkäsityksen” jälkeen hotellin loungeen tekemään pikatankkaus ennen illallista. Joskus täällä Kiinassa ottaa aivan käsittämättömän paljon päähän, kun ihmiset eivät joko osaa ollenkaan tai osaavat tosi huonosti englantia, mutta tällä kertaa siitä oli hyötyä ja saatiinkin tavallaan sviitin palvelut (valitettavasti) ilman sviittiä… Tosin tää suomalainen rehellisyys on varsinainen taakka niskassa ja podin huonoa omatuntoa ilmaisesta cokiksesta, lasillisesta viiniä, parista palasta sushia ja kakkupalasta – eli en oikein mistään, mutta tunsin itseni silti kunnon huijariksi, vaikka oikeastaan kyse oli vain siitä, ettei kukaan osapuolista oikein ymmärtänyt mistä oli kyse ja puhe. 

Illallista nautimme mongolialaisessa ravintolassa, jossa syötiin lampaan ribsejä ja kamelinlihapiirakkaa sekä maistelimme mongolialaisesta juustosta tehtyjä jälkiruokia. Kamelinlihapiirakka oli vähemmän ällöttävää, mitä odotin, mutta juustojen osalta taidan jatkossakin pitäytyä eurooppalaisessa tarjonnassa… Mutta mielenkiintoinen kokemus anyway. Illalliselta jatkettiin lasillisille ihan superkivaan drinkkibaariin, josta sai Hendrick’siä ja olinkin enemmän kuin tyytyväinen Hohhotin tarjontaan!

Sunnuntaina oli tosi kaunis, tyyni ja aurinkoinen päivä. En oikein innostunut ostoskeskuksien tungoksesta ja hälinästä vaan lähdin kävelylle ja päädyin Five Pagoda Templeen jatkamaan sielun- ja mielenrauhan etsimistä buddhan kuvien seasta. 

Mutta koska kaunis sielu viihtyy varmasti paremmin kauniissa ruumiissa, ennen kotiinlähtöä oli pakko pistäytyä Sephorassa sen kerran kun Sisä-Mongoliasta sellaisen löytää! 

Illalla kotiinpalatessa mieli oli normaalia kevyempi ja tuntui kuin viikonloppu olisi kestänyt monta päivää pitempään eli arjen tasapainottamiseksi näitä lisää kiitos jatkossakin (ja yksi Sephora Baotouhun).