Terkut luotijunasta, matka-aikaa Xi’aniin on jäljellä vielä lähes kolme tuntia, joten aikaa kokeilla puhelimella näpyteltyjä postauksia on… melko runsaasti.

Lähdettiin siis Baotousta kohti Pekingiä pe-la välisenä yönä puolenyön aikoihin. Edessä oli 11-12 tuntia junan hard sleeper -vaunussa nuokkumista ennen saapumista pääkaupunkiin. 

Miltäs se junailu täällä sitten maistui? No, aika pahalta, mutta selvisin. Punkat hard sleeper -vaunuissa ovat kovia, kapeita ja korkealla. Kuhunkin sänkyyn kuuluu lakana, peitto ja tyyny, jotka olivat siistit, mutta ko. junan vaunun yleisilme oli muuten jokseenkin elähtänyt ja jotenkin parhaat päivänsä nähnyt. Kaikkialla oli ahdasta ja junan vessa oli varsin karmea kokemus, jos nyt junan vessa voi ikinä olla kovin kiva kokemus. Tupakointi oli junassa kai virallisesti kielletty, mutta sitä tapahtui jatkuvasti makuuvaunujen välitiloissa ja tupakanhaju oli pinttinyt kaikkialle. Ja jos punkkaan kiipeäminen yöllä pilkkopimeässä oli koettelemus, oli aamulla punkasta herääminen vielä sitäkin suurempi. Kivikova sänky ja huono nukkuma-asento oli vetänyt selkäni täysin jumiin enkä saanut moneen kymmeneen minuuttiin taivutettua itseäni asentoon, jossa keskipunkasta kömpiminen olisi onnistunut. Uneen mut tuuditti junan jatkuva nitinä, kolina ja tärinä. Asemalle pysähtyminen tarkoitti, että vaunu nytkähti niin, että olin lentää sängyn laidan yli. Jossain vaiheessa olin kuitenkin vaipunut jonkinasteiseen koomaan ja nukuttuja tuntejakin tuli ilahduttavat kuusi, kunnes aamulla heräsin jo heränneiden kanssamatkustajien ääniin, jopa sängystä.

Perillä Pekingissä odotti lämmin, mutta sankan harmaa ja sakea ilma. Sääpalvelu näytti ilmanlaaduksi erittäin epäterveellistä ja sen näki ja haistoikin, kun astuimme juna-asemalta ulos asema-aukiolle ja lähdimme etsimään satojen/tuhansien aukiolla käyskennelleiden kiinalaisten seasta sisäänkäyntiä metroon. Rinkka painoi ja hiosti selkää ja hermoja kiristi jonot ensin lipunostoon ja sitten metron turvatarkastuksiin. Lopulta pääsimme kuitenkin sisälle ja neljän vaihdon matka kohti Beijing Westin metroasemaa alkoi. 

Kaiken kaikkiaan Pekingin metrosta jäi hyvä fiilis ja kunhan lipunmyyntiautomaatin toimintaperiaatteet ja vaihtoasemasysteemit alkoivat hahmottumaan, matkanteko metrossa oli kaupungin kokoon nähden ihan sujuvaa ja kuitenkin kohtalaisen nopeaakin maanpäälliseen autoruuhkahelvettiin verrattuna. Vain yhdellä asemalla oli matkalla hotelliin maailmanlopun meininki ja jouduimme odottamaan kolmen junavuoron verran ennenkuin juuri ja juuri saimme tungettua itsemme matkatavaroinemme vaunuun sisään.

Lähes kolmen tunnin matkanteon jälkeen saavuimme lopulta hotellille ja päästiin onneksi heti huoneeseen. Huone ja hotelli olivat molemmat oikein hyvät ja olin erittäin tyytyväinen valintaan, vaikka edullisemminkin voisi toki majoittua… Mutta kylläpä kelpasi matkanteon jälkeen ensin nopea lounas viereisessä Mäkissä (luulin että käyn muka usein Mäkissä Suomessa mut se ei ole totta) ja sitten pitkä lämmin suihku ja ihanan paksussa kylpytakissa makoilu oikeasti pehmeässä sängyssä. Alun perin tarkoituksena oli tehdä jotakin ennen iltaa, mutta hotellihuoneessa rauhassa hengailu osoittautui oikein hyväksi vaihtoehdoksi. 

Illaksi meillä oli pöytävaraus Sanlitun alueella sijaitsevaan tacoraflaan. Olin haaveillut meksikolaisesta ruoasta jo tovin ja olikin aivan mahtavaa päästä ravintolaan syömään (ja juomaan, margarita oli ihan hemmetin hyvää!!). Eli ehdoton suositus The Taco Barille. Muutenkin alue oli tosi siistin oloinen ja se tuleekin ehdottomasti olemaan paikka, jossa haluan majoittua seuraavalla Pekingin reissulla. Matka Sanlituun oli kuitenkin hyvä opetus Pekingin liikenteestä, sillä vajaan 20km matka otti vielä alkuillastakin taksilla lähes 1,5 tuntia ja aika lähellä raflaa otettiin omat jalat alle, ettei oltaisi missattu varausta. 

Ensimmäinen ilta päättyi Migas-ravintolan terassille drinksuille. Terassilta on hyvällä säällä kuulemma hienotkin näkymät, mutta nyt ilma tuntui olevan niin sankassa saastesumussa tms., ettei maisemasta juuri selvää saanut. Juomat olivat kuitenkin hyviä, mutta hintatasoltaan Suomen hintoja vastaavia, joten budjettimatkalla kannattaa harkita muita kohteita, jos tarkoitus on vetää ilta päätyyn saakka. Meille riitti tällä kertaa yhdet ja otettiin didi kohti hotlaa ja kunnon yöunia pitkän vuorokauden päätteeksi.