Sunnuntaipohdiskelua

Hyvää sunnuntaita! Vuoden toinen sunnuntai ja takana pitkästä aikaa viikonloppu ilman mitään suunnitelmia. Jos oltaisiin vielä viime vuodessa tämä olisi todella harvinaista. Minulla on tapana täyttää viikonloput (ja myös arkipäivät) täyteen kaikkea mahdollista ohjelmaa ja joskus tuntuu mahdottomalta ajatukselta vain olla. Syksyllä tein pahimmillaan töitä kolmelle eri taholle samaan aikaan, olin aamusta iltaan menossa ja siihen päälle vielä opiskelut sekä muut vapaa-ajan jutut (Liikunta, kaverit sekä ihan perus arjen jutut kuten ruuanlaitto ja kaupassakäynti). Aikaa loikoilulle ja pysähtymiselle ei juuri jäänyt. Jopa ruuanlaitto, josta yleensä pidän tuntui ajoittain pakkopullalta, kun piti kiireessä tai nälkäisenä väsätä vaan jotain. Nyt tänä vuonna aion keskittyä enemmän omaan hyvinvointiin ja mahduttaa kalenteriini vaikka väkisin päiviä, joihin en suunnittele mitään ohjelmaa. Tätä projektia onneksi helpottaa tänä vuonna se, että työni tulee olemaan säännöllisempää sekä keväästä on ainakin kuulemani mukaan tulossa opiskelujen suhteen hieman helpompi kuin syksystä. Vaikka pidän töistäni ja olen tottunut siihen, että kalenterini täyttyy monista eri jutuista, ei kiireen kuitenkaan tarvitse olla läsnä jatkuvasti. Koko ajan ei tarvitse juosta paikasta toiseen ihan duracell pupuna vaan välillä on hyvä pysähtyä tekemään asioita rauhallisemmalla tahdilla. Kaikkeen ei tarvitse sanoa kyllä ja arki pyörii kyllä pienemmilläkin panoksilla. 

Muistakaa ihmiset ottaa aikaa myös itselle ja välillä myös ihan vaan olla.

Kuvat: Jukka Björn