Tokaluokkalaisen valtakunta

1.jpg

Instagramin puolella seuraavat jo ovatkin nähneet muutosta tämän pojan huoneen osalta, mutta päätin vielä laittaa muutamia kuvia tänne blogiinkin. Asukas oli itse mukana valitsemassa tapettia, joka on Elloksen valikoimasta. Alunperin pyydettiin täysin mustaa seinää, mutta siihen en ihan lähtenyt mukaan. Kenties maalaillaan vielä ovia liitutaulumaalilla, saa nähdä.

2.jpg

Tapetointiurakan piti olla helppo kodinhoitohuoneen tapetoinnin jälkeen. Kodarissa piti mittailla tosi tarkkaan, ja tämähän oli vain suoraa seinää. Onnistuttiin vielä ostamaan kaksi vikaa rullaa Ellokselta joten mokaamisen varaa ei ollut.

3.jpg

Tietäähän sen, että kun joku on helppoa. Kyllä, ekan vuodan jälkeen kaksi tokaa vuotaa missattiin jotenkin ihan eriskummallisesti ja mokaamisen varaa ei jäänyt. Päätettiin herne nenässä jatkaa tapetointia seuraavana päivänä. Tapetti oli vielä todella herkkä, siinä näkyi jokainen liisterinkosketus, ja musta väri värjäsi valkoisia kohtia, jos hipaisikaan. Eli tällä kertaa en ollut enää niin tyytyväinen laatuun.

4.jpg

Aamulla kuitenkin sujui paremmin ja päätettiin vaan että seinään se on lyötävä, tapetoidaan sitten loppuseinä jollain muulla, jos menee pieleen 😉 Jatkettiin hommaa napsimalla pikkuisen reilummin ylipitkiä vuotia, ettei enää mittavirheille jäisi tilaa. Vanha tapetti jäi alle, joten vähän uutta sai hinkuttaa pinnalla, että se jäi nätisti. Tai sanoisinko mahdollisimman nätisti.

5.jpg

Yhtä kaikki, tapetti saatiin seinään. Ei valitettavasti ihan kymppisuoritus, mutta kuvion ollessa aika psykedeelinen, se hämää varmasti arvostelijoita, varsinkaan, kun en aio julkisesti myöntää täällä blogissa, että ongelmia olisi ollut. Seinällä olen tapetista pitänyt, mutta muutaman taulun kehyksineen vaatii varmasti ”pintaa rikkomaan” ettei tule migreeneitä asukkaalle.

6.jpg

Arvatkaas, miten kävi erään lupauksen. Meillä oli vähän sovittu, että kun kämppä laitetaan uudestaan kuntoon ja muokkaillaan pikkuhiljaa isomman pojan huoneeksi, niin siitä pidetään parempaa huolta.

7.jpg

Ehkä kaksi viikkoa. Aika hyvin. Ei se enää niin paha ole ollut kuin pahimmillaan kaikessa sekasorrossaan, mutta ei kyllä ihan pysy mielessä mokomat lupaukset. Taitaa olla aika varma tuo jätkä siitä, että tuskin ne repii tapettia enää poiskaan.

8.jpg

Tapetti oli Elloksella alessa, ja koko muutokselle tuli hintaa 40-50e. Muutti kuitenkin koko huoneen olemuksen, joten kyllä se vaan on niin, että seinäpintoja uusimalla saa ihmeitä aikaan.

 

9.jpg

Kelpaa taas katsella, kunnes kyllästyy!

Perhe Sisustus Lasten tyyli

Kun taas aloitat alusta.

Kävin äsken muistelemaan tätä kesää ja mietin, että onpa kurjaa, että en ole jaksanut tallentaa kamerankaan kautta mitään arkisia hetkiä. Kuvaaminen on jäänyt todella vähäiselle huomiolle lähiaikoina, mutta siihen on nyt alkavan syksyn matkassa saatava muutos. Koneellani on aina kuukausittaisia kansioita, ja vuoden 2017 heinäkuu uupuu kokonaan. Kännykän kameran kautta on vähäiset räpsyt otettu. Harmittaa. Niinkuin sekin, etten voi selata nyt arkea blogista taaksepäin, ennen jaksoin tallettaa. Nyt rupean taas kulkemaan kamera kaulassa.

Olen viimeeksi päivittänyt blogiakin huhtikuussa Ellan synttäreiden tiimoilta. Toukokuussa tartuin haasteeseen liikunnan osalta, ja ylimenevä aika on pitkälti mennyt sen parissa. Väitän kuitenkin, että olen puhtaasti vaan levännyt enemmän, joka ei välttämättä ole huono asia sekään. Nyt taas kaipaan vähän vanhoihin rutiineihin, joten ehkä tästä vaan hyppään taas messiin. 

Tunnelmakuvina tähän paluu blogiin -postaukseen tarjoan meidän yhteisen kesäisen vaellusreissun kuvia. Olimme lasten kanssa kaksi yötä vaeltamassa; Nuuksiossa yhden yön ja Repovedellä toisen. Lapset jaksoivat kävellä 18km. Sää suosi reissaajia, ja tämä on ollut reissu, jota on yhdessä muisteltu useaan otteeseen. Kun ehtisimme vielä kerran yhdessä yöpymään teltassa! Kuvia on paljon, mutta niiden myötä suosittelen tätä viiden tähden majoitusta kaikille perheille; ei loppuviimein kallista, jos ei tarvitse ajaa metsän ja maisemien perässä kauhean pitkälle (toki retkeilyvälineet kustantaa, mutta vähemmälläkin pääsee alkuun). Hermo lepää ja arkiset askareet eivät tunnu yhtään niin kamalilta kuin himassa.

1.jpg

2.jpg

3.jpg

4.jpg

5.jpg

6.jpg

7.jpg

8.jpg

9.jpg

10.jpg

11.jpg

 

14.jpg

15.jpg

16.jpg

17.jpg

18.jpg

12.jpg

13.jpg

Ja todella, I AM BACK! Pidetäänhän nyt tahtia yllä, jos saisin kodinkin muutoksia kuvattua, ja myös tulevan matkan haluan ehdottomasti sitten blogin puolellakin jakaa, mutta siitä lisää myöhemmin!

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli Vanhemmuus