Oliskos lomalle tarvetta?

e1.jpg

Se on täällä talvi parhaimmillaan. Ja kuulkaas, loma on ihmisen parasta aikaa. Meidän lapsilla se alkoi tänään.

e2.jpg

Vanhemmat sen sijaan eivät ihan viikkoa pysty olemaan töistä pois, kun lomapäiviä pitäisi riittää koululaisen lomalla lorvailuun muulloinkin. Asia on ratkaistu vuorottelemalla, alkuviikosta eli eka lomapätkä menee puolison lomaillessa, mutta keskiviikosta lähtien minuakin kutsuu lorvikatarri.

e3.jpg

Suunnitelmia lomaviikolle luonnollisesti on, mutta tärkeimpinä asioina mielessä on ehdottomasti;

Yhdessäolo

Rentoutuminen

Kirjan lukeminen

Liikunta

Talviset koko perheen liikuntamuodot

 

e4.jpg

Viihdepuolta tulee varmaan edustamaan ilta jossain läheisessä kylpylässä nautiskellen koko poppoon kera. Ehkä syödään sen illan päätteeksi ravintolassa. Siinä on meidän ”reissu”. Ekaluokkalainen on ollut väsyneen oloinen, ja koska meillä ei ole yhteistä lomaa koko perheenä, tuntuu tärkeältä pyhittää (iso) osa lomasta vain sille, että saadaan elpyä ja olla yhdessä.

e5.jpg

Täytyy kyllä sanoa, että sen verran lomafiilis on, että eräs pieni kaupunkipyrähdys on mielessä. Mikäli se saadaan toteutettua, on varmasti kamera messissä, ja blogin puolellekin tulee kuvia. Mutta ihan mennään sen hetken fiilisten mukaan, mihinkään ei ole pakko ehtiä.

e7.jpg

Kaiken kaikkiaan toivon ihanaa lomaviikkoa talvilomiaan aloitteleville ja lopettaville rentoa paluuta arkeen sitten viikonlopun jälkeen! Nautitaan lumesta, kun sitä vielä on! 

 

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli

52 retkeä vuodessa/viikko 7

Perinteeksi muodostunut lauantairetki.

t0.jpg

Päätin tovi sitten, että olemme ehdottomasti haasteessa 52 retkeä vuodessa mukana. Koska tämä on meidän porukalle mieluista puuhaa, ja totesin, että stressiä ei edes kannata ottaa. Vuoteen mahtuu kevyesti viikkoja, jolloin käydään ja jolloin ei, ja kaikista ei jaksa postausta tehdä. Mutta koska keväälle on suunnitelmissa yönyli -reissuja lastenkin kanssa, niin aion laskea kylmästi kaikki retkipäivät niistä aina omaksi retkekseen.

t1.jpg

t9.jpg

Nyt yhdistettiin pulkkamäki ja laavukahvit, melko hyvä yhdistelmä. Laavulla kävimme viime lauantaina ystäväni kanssa niin, että Ella oli mukana ja siinä samassa useamman sattumuksen kautta löysimme lyhyen, lapsille sopivan iisin ja helpon reitin laavulle. Päätimme hyödyntää sen heti tänään ja lähteä katsomaan laavun oman perheen voimin.

t2.jpg

Leevi sytytti nuotion ja Ella hoiti trangiapuolta. Parasta tässä ulkoruokinnassa on se, että ruoka tulee itsekseen ja sen laittaminen on ihanaa luonnossa. Sitten kun tulee kotiin, ei tarvitse heti olla syömässä, tai huolehtimassa itseään pois liikkumasta, koska kohta on ruoka-aika. Laavulle meni hyvä ”tie”, mönkijälläkin siinä pystyi ajamaan. Laavulta lähti loiva mäki alas, ja lapset pystyivät laskemaan mäkeä koko ruuanlaittoprosessin läpi. Kätevää ja helppoa!

t3.jpg

t4.jpg

Olipa matkalla yks sen verta hurja pulkkamäki, että se pisti minutkin kyllä huutamaan niin, että piti ottaa muutama kertaa. Ella ei mäkeä edes halunnut laskea, mutta Leevin kanssa tuumattiin, että tuon verran pitää vauhtia elämässä olla! Leevi sanoi, että paremmin luisti kuin Myllymäen pulkkamäessä, eli top1 tälle talvelle.

t5.jpg

Kahvit vaan on niin must, eikä missään nimessä termarista, jos on mahdollisuus keittää notskikahvit. Mutta yksin metsässä tallustellessa myönnän kyllä käyttäväni termariakin, joten sen takia, jos ei halua sählätä kahvipannujen kansssa, ei kannata reissua jättää välistä…

t6.jpg

t7.jpg

Kotiin tullessa olo taas kuin Dalai Lamalla, äkkiä vaan astiat tiskikoneeseen ja nauttimaan lauantaista. Ei vitsi, aion luistaa mahdollisimman usein kyökkihommista tällä tavalla.

t8.jpg

Paikallisille tiedoksi, että Leijonalaavulla eli Kiukkaanlammen laavulla on käyty. Suunnitelmissa tarkistaa myös Katralammen laavu tulevaisuudessa.

 

Suhteet Ystävät ja perhe Liikunta Mieli