Synttärihulinaa

 

Instan puolella meidän elämä on päivittynyt tiuhemmin arjen hetkistä, mutta blogi tuntuu jäävän taas vähän hiljaiselolle. Mulla on koneella vielä meidän nuoren herrankin kaverisynttärikuvat, jotka olisin voinut blogata. Hän halusi muutaman ystävän synttäreille, ja maaliskuussa meillä pidettiin yönyli juhlat, johon kuului muutama ystävä ja leffaa, pizzaa sekä räväkkää räkätystä. Noita kuvia en kuitenkaan useita viitsi julkaista, koska kaikissa näkyvät ystävät. Neidin synttärit oli perinteisemmät pippalot, ja näistä tuli näpsittyä muutama kuva ennen juhlien alkua, jotka voin jakaa teidän kanssanne.

Tilasin suurimman osan kattauksen koristeista Kärkkäiseltä, koska kaikki kertakäyttöastiat ym. olivat siellä halpoja. Lisäksi tilasin sieltä neidille lahjaksi ratsastuskypärän. niin tulivat kätevästi samaan aikaan. Kärkkäiseltä netistä tilatessa ei voinut valita pilkullisista popkornlootista tai muffinssivuokasista esimerkiksi värejä vaan sieltä tuli sattumalajitelma. Meidän toiveet toteutui, kun vaan haluttiin mahdollisimman värikästä, ei luonnonsävyjä. Kuusivuotias halusi lisäksi bileisiin kettuteemaa, joten sitä askarreltiin sitten itse tulosteista liimamalla mukeihin ketut ja tekemällä coktail-tikuista kettukoristeita.

Meillä pidettiin kaverisynttärit poikkeuksellisesti arki-iltana. Osasyynä oli tietysti se, että pääsin itse ajoissa kotiin nyt ja ehdimme laittaa vähän huushollia juhlia varten. Lisäksi meillä ja varmasti monella muullakin on viikonloput niin täynnä, että kaipasimme osittain sinne rauhallista yhdessäoloa nyt vapaina oleviin hetkiin. Onhan tietenkin meillä vielä sukulaissynttärit viikonlopulle tulossa.

Kaverisynttäreistä en enää nykyisin itse ota juurikaan stressiä, kun tarjottavat ovat melko helppoja ostaa valmiina. Meillä pöytään toivottiin juurikin itseleivottuina vain suklaamuffinsseja. Kaupan ehdoton toive oli kakuksi mutakakku (meidän neidin lemppari). Sopii arki-illaksi mainiosti! Lisäksi tarjolla oli poppareita, keksejä, sipsejä, karkkia ja suloisia Pirkan pikkudonitseja.

En edes valmistellut mitään ohjelmaa juurikaan, olimme varanneet värityskuvia ja muuta pientä. Tytöt keksivät tekemistä itsekseenkin. Varmaan synttärisankarin lemppariohjelma oli lahjojen avaus pullonpyörityksellä. Sitten ruokailtiin, leikittiin. Kunnes alkoi bileet ja neidit lauloivat kuorossa Ellinooraa, Robinia ja Antti Tuiskua. Aika ihanaa seurattavaa! Ja nopeasti se kaksituntinen näin kuluikin.

Sukulaissynttäreille mulla on muutama leipomus mitä haluisinkin ihan kokeilla ja koska bileet on sunnuntaina, on lauantaina hyvää aikaa leipoa. En siltikään aio suurta huolta kantaa tarjoiluista, vaan koska olen synttäreille saakka keskenään lasten kanssa, niin teemme mitä ehdimme. Aina ne juhlat on kelvanneet vieraille vähemmälläkin hössötyksellä. Lapsille kaveripippalot ovat nousseet jo melkein tärkeimmäksi ja niihin halutaan usein ennemminkin se teema ja kavereita odotetaan hartaasti ennen synttäreitä.

Olen joka vuosi synttäreiden lähistöllä tai sitten päivänä, jona juhlimme, kirjottanut facebookiin päivityksen. Tänä vuonna se kuului meidän rakkaasta näin:

”Kuinka voi mikään tuntua niin syvällä kuin tuntuu hänen onnensa, hänen naurunsa, hänen rakkautensa.

Kuinka mikään ikinä voisi voittaa tuota kosketusta, tuota hymyä, kikatusta, silmien loistetta ja maailman suloisimpia sanamuunnoksia.

Onnen löytää, kun katsoo lapsiaan silmiin. Viime viikolla juhlittiin Ellan 6v. Synttäreitä. Tänään Ella juhlisti ystäviensä kanssa ja kaupasta valitsi juhlapöytään tulppaanit.

Kuusi vuotta hän on tehnyt elämästämme kirkkaamman, värikkäämmän ja täydemmän!”

 

Ajatelkaa, minun pieni vauvani on jo KUUSIVUOTIAS!