Moikka! 

Tosiaan tää aihe on ollut aika vahva mun elämässä. Mulla on ollu tosi pitkä tausta kiusaamisesta, ja ajattelin että kerron siitä.

Okei aloitetaan! Mun kiusaaminen alkoi kun olin 3 vuotias.  Se alkoi kun olin perhe-päiväkodissa. Siellä oli yks poika joka ei tykänny musta se tuli sanoo mulle aina välillä ”sä oot aika läski”. Hän oli kaikille aikuisille tosi kiva mutta mulle se oli ilkeä. Noh sitten kun menin ihan päiväkotiin Pehtooriin niin silloin se vasta alkoi! Kun tulin sinne siellä tuli heti ystävystymään ihmisiä, mutta vähän ajan päästä asiat kääntyi toisin. Yhtäkkiä kukaan ei enään ollut mun kanssa, kaikki vaan kääntyi mua vastaan. Ihmettelin sitä aika pitkään mutta huomasinkin että siellä yksi tyttö oli levittäny kaikkia perättömiä juttuja. Kukaan ei ollut mun kaveri, mulla ei ollu kavereita ylipäätää paitsi mulla oli 2 kaveria jotka olen tuntenu 0 vuotiaasta asti. Se vaan ylty ja ylty se kiusaus. Sitten kun täytin 5 vuotta ja toin päiväkotiin mun ihan uuden prinsessa Ariel nuken ja jätin sen lokeroon niin se pikku pirpana kävi nappaamassa sen nuken ja varasti sen. Parin päivän päästä saimme äidin kanssa tietää että hän oli varastanut sen. Kun päiväkodin johtaja otti tämän puheeksi hänelle hän väitti vastaan. Lopulta hänen äiti tarkisti repun ja sieltä se löytyi mutta kruunu oli rikki. Olin niin rikki. Sitten koitti ne keskustelut missä on tarhaope ja vanhemmat. Tosiaan leikin vaan poikien kanssa koska tytöt vihas mua ja se tarhaope sanoi mun vanhemmille että ”Helkan pitäis olla tyttöjen kanssa koska ei ole soveliasta olla poikien kanssa”. Vanhempani järkyttyivät mutta ei kumminkaan muuttanut asioita.  Sitten se  meni sanomaan pojille että kiusatkaa ja syrjikää Helkaa. Ton jälkeen olin vaan yksin. Sitten kun mentiin 1luokalle, mä en menny samaan kouluun koska en halunnut mennä sinne missä muut on. Sittenku menin kouluun niin 2 kuukautta oli vähän syrjintää. Mutta sitten löysin ystäviä! Mutta sitten kun olin 4 luokalla se kiusaaminen jatkui mutta netissä. Meidän rinnakkaisluokkalainen löysi mun ig:n ja kommentoi ”Sinä hirvee läski paska miks oot tän maanpallon päällä” ja muutenki kommentoi kaikkee muuta inhottavaa. Tohon aikaan olin Pariisissa ja ton kommentin jälkeen matka olikin pilalla. Mun äiti otti heti yhteyttä mun opettajaan ja pyysi että voiko hän puhua tämän kyseisen tytön kanssa. Sen jälkeen ei olla puhuttu selkeällä suomella. Tässä lähi aikoina oon palannu menneisyyteen ja alkanut miettiä asioita. Päätin mennä koulun kuraattorille ja se on auttanut. Se on muutenkin mukava kun puhutaan ja on vaan niin kiva kun joku välittää! Tottakai mun ystävät ja vanhemmat välittää mutta että joku ulkopuolinen ihminen ymmärtää niin se on vaa niin kiva juttu! 

Kertokaa ihmeessä jos teillä on jotain saman tyylisiä tapahtumia!

Heido!