Nyt ei hyödytä
Tämä toimituksen kirjoitus hyödyllisistä harrastuksista oli mielenkiintoinen. Se oikeastaan liittyy laajemmin hyötymisen näkökulmaan. Tekemisiä motivoidaan mahdollisella hyödyllä, joka voi olla laadultaan henkistä, fyysistä, materiaalista tai pitkällä tähtäimellä kannattavaa esimerkiksi työuran kannalta. Törmäsin mielenkiintoiseen artikkeliin ja kirjallisuudentutkija Maria Mäkelän haastatteluun, jossa käsitellään kaunokirjallisuuden lukemisen hyötyjä ja erityisesti aiheen pohjalta tehtyä tutkimusta, jossa nähtiin fiktion lukemisen lisäävän ihmisen empatiakykyä.
Me tehokkuusajattelun sisäistäneet ihmiset olemme lähteneet täysillä toteuttamaan hyödyn maksimointia kaikilla elämänalueilla. Liikuntaa harrastetaan, jotta laihdutaan, kiinteydytään tai pärjättäisiin kisoissa. Ruuanlaittoa, käsitöitä tai sisustamista kannattaa harrastaa vain jos on aiheeseen liittyvä blogi. Kirjoja luetaan, koska niistä opitaan ainakin empatiaa jos ei mitään muuta. Entä sitten verkostoituminen? Onko se loppujen lopuksi sitä, että halutaan tutustua ihmisiin, jotta heistä voitaisiin hyötyä jollakin tavalla? Yllä mainitsemassani haastattelussa puhutaan intressittömästä toisen ihmisen kohtaamisesta. Mitä sille on tapahtunut ja onko meillä enää aikaa sellaiselle?
Ei, en ole kehittymistä, oppimista ja verkostoitumista vastaan millään tavalla. Se ei vaan saa olla itseisarvo ja kantava voima kaikelle tekemiselle. Se, että harrastaa piirtämistä, jotta oppisi paremmaksi piirtäjäksi, ei ole hyvä lähtökohta. Ihmisellä pitäisi todellakin olla jonkin alue tai asia, jonka parissa voi olla silkasta ilosta. Ihmisen akkuja ei lataa se, että asioita tehdään, jotta niistä hyödyttäisiin tavalla tai toisella.
Tässä kohtaa muistan ne useat kerrat kun olen lapselleni sanonut, että tästä tai tästä taidosta on hyötyä siinä ja tuossa sitten isona. ”Kun sä nyt oot kiinnostunut tästä ja oot tässä hyvä, niin säähän voisit syventyä tähän lisää vielä toiselta kannalta ja siitä voi vaikka tulla vielä sun ammatti…” Olen yrittänyt kasvattaa hyötyjää! Onneksi hän ei taida kuunnella minua.
Menen nyt pelaamaan AlphaBettyä ilman taka-ajatuksia.
