rakastaa, ei rakastaa?

Siskoni tyhjensi vaatekaappejaan ja toi minulle muovikassillisen paitoja ja mekkoja hiplailtavakseni. Olemme käytännössä saman kokoisia, joten vaatteiden vaihtaminen on helppoa. Mielenkiintoisin löytö oli tämä Jane Austen henkinen kauluripaita, jonka sisko osti yhteisellä Tukholman reissullamme ihanasta Judits Second Handista muutama vuosi sitten.

Rakastaa, ei rakastaa? Austenin kirjojen hahmojen klassinen kysymys pyörii päässäni tämän paidan kohdalla. Ensinnäkin paita on aikamoinen teltta – ja minä pyrin välttelemään telttoja, koska pienet ihmiset kuten minä hukkuvat niihin. Toiseksi, kaulurit tuntuvat helposti kiusallisilta kaulapannoilta, jotka tuovat epätoivotun kaksoisleuan esiin. Ja kolmanneksi, paidassa on puolihihat, jotka ovat yleensä äärimmäisen epäkäytännölliset.

Jostain syystä rakastuin kuitenkin heti paidan yksityiskohtiin, etuosan rypytyksiin, kaulurin pikkuruisiin nappeihin ja paljaaseen aukkoon niiden alla. Vaikka kaapu kadottaakin kaikki muotoni, tunnen jollain lailla oloni ylhäiseksi ja naiselliseksi. Voi myös olla, että liitän paitaan aivan liikaa 1700-1800-lukujen romantiikkaa, toivoton romantikko kun olen.

Isoäitini vanhat 60-luvun helmet täydentävät paidan herkkää tunnelmaa. En laittaisi helmiä kaulalleni kauniin kaulurin peitoksi, mutta rannekoruna ne toimivat loistavasti.

Yay or nay? You tell me.