puurovoimaa.

Joidenkin aamu alkaa pakollisella kahvikupillisella, toisilla hitaalla röökihetkellä tai hyisellä aamu-uinnilla. Minä aloitan aamuni puurolla.

En saa mitään sen ihmeellisempiä kiksejä puurosta. En ole puurofanaatikko, joka turvottaa kokonaiset viljanjyvät puuroksi yön aikana. Yleensä (99% aamuista) heitän vedessä lilluvat hiutaleet suosiolla mikroon, sillä en jaksa tiskata kattilaa joka aamu. Mikropuuro on, jos mahdollista, vielä tavallistakin puuroa ankeamman näköistä safkaa, mutta tyydyttää nälkäisen aamuolion tarpeet.

Puuron sijaan fiilistelen pakkasesta löytyvää kesän satoa: mustikoita, viinimarjoja, mansikoita ja vadelmia. Syksyllä ja talvella marjoja osaa arvostaa vielä enemmän kuin kesällä – miten taivaalliselta kaurapuuron päällä jäisenä höyryävät mustikat maistuvatkaan!

Aamupuuro, arki, rauhallinen startti päivään, muutama uutinen ja kuppi teetä. Kolme hyvää syytä, miksi kannattaa syödä aamupuuroa:

1) Koska puuro on kuumaa, sitä ei voi syödä hirveässä kiireessä. On pakko pysähtyä. Antaa pään herätä hiljalleen.

2) Ei tarvitse miettiä, mitä söisi tänä aamuna. Aamusta toiseen samana pysyvä aamiainen tuo säännöllisyyttä elämään. Viikonloppuisin voi sitten sallitusti herkutella – croissantit ja bagelitkin maistuvat kymmenen kertaa paremmilta, kun niitä ei syö joka päivä.

3) Vatsa kehrää tyytyväisenä. Ei turhia lisäaineita, ei hiivaa, ei sokeria. Peace.

Puurovoimaa, tyypit. Puurovoimaa.