hello, sunshine

Tässä muutama aurinkoinen kuva jo useamman viikon takaa helatorstailta, kun vietimme hauskan päivän valokuvaten Miian ja Janican kanssa. Kaikki tässä postauksessa esitetyt kuvat ovat Miian ottamia.

Kuvissa päälläni on viime kuukausien aikana uudeksi lemppariksi muotoutunut isosiskoni vanha rippimekko. En olisi uskonut, että vauvan vaaleansininen sopisi täydellisesti kalpean ihoni ja blondien hiusteni kanssa, mutta se todella valaisee koko olemustani, ja tunnen oloni kevyemmäksi (koska kangasta on niin vähän, heh heh). Istun itse asiassa nytkin tietokoneella mekko päälläni, ja huomasin juuri alas katsoessani, että mekon rinnukseen on ilmestynyt pari epämääräistä, mansikoiden mussuttamisesta koitunutta tahraa. Oh shoot.

Hempeän tyttömäisen mekon kaveriksi sopii ’raskaampi’, feikkitimantein koristeltu statement-kaulakoru, joka on nykyisin yksi luottoasusteistani. Kaulakoru menee minkä tahansa kanssa, mihin tahansa hetkeen, oli kyseessä sitten koulupäivä tai juhlavampi tilaisuus. Ja kuinka ihanasti aurinko kimalteleekaan sen pinnalla, häikäisten katsojansa kaikilla spektrin sävyillä.

Tajusin vasta mekon päälle pukiessani, että tämä on aika hemmetin lyhyt. Ihmiset valittavat, että tytöt käyttävät nykyään liian lyhyitä hameita (=toppeja), mutta 90-luvun hameet ne vasta lyhyitä olivatkin. Ja hei, pohtikaapa tätä: kuten sanoin, tämä oli isosiskoni rippimekko – minun rippimekkoni ylettyi sentään siveellisesti polviin asti.