shoes that make you feel like dancing.

Kenkien, jos jonkin, ostaminen on maailman vaikeinta. En ole koskaan voinut samaistua ihmisiin, jotka noin vain tilaavat täydelliset kengät sovittamatta nettikaupasta. Minun on pakko sovittaa kenkiä, aina.

Viime torstaina heräsin hiertävään tosiasiaan: Vagabondin nahkanilkkurit puristivat oikean jalkani varpaat niin lyttyyn, että pikkuvarpaani hankautui rikki. Paitsi että olin harmissani kipeästä varpaastani, ärsyynnyin myös kenkien kehnosta mallista. Onko mitään ärsyttävämpää, kuin kengät, joiden huomaa vasta useiden kuukausien käytön jälkeen olevan liian pienet?

Kotiin nilkuttaessani mieleeni muistui Trendin päätoimittaja Jenni Liedon marraskuun pääkirjoitus. Päätoimittaja totesi palstallaan napakasti, ettei hänen tarvitse 37-vuotiaana enää sietää mitä tahansa paskaa – kuten keskusteluja pölkkypäiden kanssa, huonoa ruokaa tai puristavia kenkiä.

Arvatkaa mitä? Minä olen 22-vuotias, eikä minunkaan tarvitse kestää turhaa paskaa. Päätin, että jatkuvasti hiertyneille varpaille ja puristaville kengille olisi tehtävä jotakin. Nyt, HETI.

Olen ollut jo vuosia varsinainen Vagabond-addikti, mutta viimeistään hiertävien nilkkureiden kohdalla jouduin myöntymään kylmään faktaan: Vagabondin kenkämalli ei taida sopia minulle. Jos valitsen koon 37, kengät ovat liian pienet. Jos taas valitsen koon 38, kantapää hölskyy kävellessä. Tarvitsisinkin yleensä puolikkaan koon toivomastani kengästä. 

Nilsonille astellessani päätinkin heittää unelmat Vagabondeista kukkaruukkuun ja katsella avoimin mielin täysin toisenlaisia kenkiä.

Toisinaan suuret rakkaustarinat alkavat varsin yllättäen. Nähdessäni ensimmäisen kerran Oscarian reikäkuvioin koristellut nilkkurit en edes aikonut sovittaa kenkiä. Lopulta onneksi palasin takaisin hyllylle hypistelemään nilkkureita, vedin ne jalkaani – ja kas! Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Varpaani suorastaan kipristelivät, tällä kertaa tosin ahtauden sijasta onnesta. Tällaiselta kenkien pitäisikin tuntua: pehmeästi jalkaa hyväileviltä, mutta napakasti jalan asennossa pitäviltä. Ihastuin etenkin nilkkureiden siroon malliin, jossa kengän nilkka on muotoiltu naisellisen kapeaksi. Alkuepäilyjen jälkeen hullaannuin myös nahan reikäkuviointeihin, sillä ”ne luovat kivan brittiläistä fiilistä”, kuten siskoni tarkkasilmäisenä totesi.

Tässä vielä muutama käytännöllinen vinkki niiden Oikeiden Kenkien löytämiseen:

• Kysy rohkeasti myyjältä apua. Sitähän varten myyjät kaupoissa ovat – antamassa omaa asiantuntemustaan sinun tarpeisiisi. Voit esimerkiksi pyytää myyjää kokeilemaan, miten hyvin varpaillesi jää tilaa kengän kärkeen. Kysele myös kenkien materiaaleista ja niiden mukautumisesta käytössä.
• Mieti, minkälaiseen käyttöön kengät tulevat. Käytätkö kenkiä joka päivä? Käveletkö pitkiä matkoja? Jos vastaus on kyllä, matalakantaiset kengät ovat sinulle sopiva vaihtoehto. Mikäli valitset kuitenkin mieluummin korkokengät, kiinnitä huomiota lestin napakkuuteen, koron kokoon ja pohjan pintaan. Leveämmillä koroilla on mukavampaa astella kuin piikkareilla.
• Pyri sovittamaan kenkiä sellaisella sukalla, jota käytät arkenakin. Ohuet sovitussukat soveltuvat huonosti talvikenkien ostoon, sillä harva käyttää pakkasilla ohuen ohuita sukkahousuja. Näin vältät liian pienten kenkien ostamisen.
• Yritä päästä eroon vakiintuneista tottumuksistasi ja kokeile avoimin mieli eri merkkien kenkiä. Tunnetut merkit eivät vielä takaa sitä, että kenkä sopisi juuri sinun jalkaasi.

Nämä kengät jalassani voisin vaikka tanssia! Uskomatonta mutta totta: mukavat kengät voivat näyttää myös muodikkailta.

Mukavaa (=ei yhtään puristavaa) tiistaita,

xo Hanna