Söpöä.

Kerroin jo aiemmin, että kiintymykseni pinkkiä väriä kohtaan on kasvanut eksponentiaalisesti. Sittemmin olen huomannut, ettei tyttöilyfiilistely jäänyt ainoastaan tähän.

Olen kuunnellut Katy Perryn biisejä ’The one that got a way’ sekä ’Wide awake’ vuorotellen. Nyt Spotifysta soi ’Teenage dream’. Tarvitsenko apua? Mielestäni Katy on ihan huippu, vaikka se niin teinien suosiossa onkin. Sitä paitsi se näyttää ihan Zooey Deschanelilta. Hmm.

Kaipaan äitini vaaleanpunaista kynsilakkaa. Haluaisin lakata sillä varpaankynteni, jotta voisin muilta salassa ilostella höpsöllä värillä. Pieni kesä kenkien ja sukkien sisällä.

Kaikki on muutenkin vain niin söpöä. Kaverini esitteli viime perjantain superkuolettavantylsällä tilastotieteen tunnilla  ylisöpöä piirroskissasivustoa. Kuka näitä oikein keksii? Kuolen nauruun. Järkyttävän ihana.

Muilta osin viime aikoina ei sitten olekaan tapahtunut  oikein mitään ihmeellistä. Olen lukenut tenttiin joka on nyt onneksi selätetty, toivon mukaan hyväksytysti. Kuukauden päästä olisi vielä viimeinen rutistus edessä, mutta siihen nyt on vielä NIIN PALJON aikaa. (Aika äkkiä ne viikot tosin hujahtavat ohi tekemättä minkäänlaista yritystä lukemisen eteen.)

Muutama viikko sitten siskoni ja tämän avomies punkkasivat luonani (silloin asuin vielä hikisessä soluasunnossa), kun he tulivat nautiskelemaan Taiteiden yöstä ja Espoo Cinéstä. Lauantaina suuntasimme brunssille Ravintola Sunniin, joka oli ollut siskoni ja minun to do -listalla jo pidemmän aikaa.

Sunn ei tuota koskaan pettymystä – brunssi oli varsinainen unelmien täyttymys. Hyviä raaka-aineita, huolella valmistettua, tuoretta, maukasta. Pasificon brunssissa on ihan omanlaisensa fiilis, mutta kyllä tällainen siisti tunnelma vetoaa ehkä itseeni parhaiten (paitsi krapula-aamuina). Ainoan miinuksen annamme ravintolalle siitä, että mehu ei kuulunut noutopöydän hintaan, vaan oli maksullista. Eipä sitten otettu, brunssi kun oli muutenkin hieman hintava.

Viime viikonloppuna puolestaan suuntasiin maalle moikkaamaan äitiäni. Omenat roikkuivat runsaina puissa, tunsin syksyn tuoksua ilmassa. Poimin puista luumuja, jotka olivat söpön pieniä ja kuvauksellisia.

Alkuviikosta yksi parhaimmista ystävistäni tuli ensivisiitille kämpilleni ja juttelimme tuntikaudet mitä monipuolisemmista asioista – olihan viime kerrasta jo melkein kuukausi aikaa. Innostuimme tekemään smoothieta uudella tehosekoittimellani, jonka ostin itselleni ikään kuin syntymäpäivälahjaksi. Sekin on söpö, kivan retro ja valkoinen. Entäpä sitten itse smoothie? Haalean liilaa, melkein vaaleanpunaista. Hih.

En ole edes ehtinyt sisustaa uutta kotiani. Ikean nettisivuilla olen sen sijaan ehtinyt surffailla, etsiskelin sopivaa keittiönpöytää ja tuoleja. Taitettava malli sopisi hyvin pieneen tilaan, jolloin sen voisi levittää, kun paikalla on enemmän ihmisiä.

Jotain ehdin kuitenkin tehdä keskiviikkoaamuna ennen kouluun lähtöä, kun sain rauhassa tehdä ihan mitä huvittaa. Rakastan kollaasien tekemistä sekä vanhoja, mustavalkoisia postikortteja. Kokosin kokoelmista ja rakkailta ihmisiltä saaduista korteista sitten kokonaisuuden eteisen seinälle tuomaan piristystä muuten valkoiseen kämppään. Sain pari vuotta sitten siskoltani jääkaappirunous-palikoita, jotka asettelin (tietysti) jääkaappiin. Runoutta heti aamulla, kun avaat kaapin ottaessasi rahkaa. Kivaa.

Aloitin joogan jälleen vuosien tauon jälkeen. Venyttelin kylmässä salissa parinkymmenen keski-ikäisen kanssa, tunnelma oli hyvä mutta omaan makuuni vähän liian rauhaisa. Ehkä pieni pysähtyminen arjen keskellä tekee kuitenkin ihan hyvää, vaikka vähän pakottamallakin. Torstaisin on puolestaan zumban vuoro, voin purkaa siellä sitten joogasta jääneitä turhautumiani.

Kuuden ihmisen kesken on yleensä melkein mahdotonta yrittää sopia yhteisiä tapaamisia. Ihmeellistä kyllä onnistuimme ystävieni kesken sopimaan, koska nämä tulevat tekemään tupatarkastuksen uuteen asuntooni. Sisäinen emäntäni hieroo tyytyväisenä käsiään, kun pääsen kestitsemään vieraita. (Todennäköisesti päädyn kuitenkin lopulta pariin pussilliseen sipsejä ja dippiä. Kuin kunnon emäntä konsanaan.)

Sitä ennen pitäisi vielä sisustaa koti esittelykelpoiseen kuntoon. Ensi viikonloppuna Ikeaan?