Pääsiäisloma osa 2
Hei vaan taas!
Hupsista nyt on jäänyt niin paljon juttuja rästiin, että ihan nolottaa! Täällä pitää kiirettä aina vaan, eikä viikonloppuja oikein viitsi Antwerpenissa ”tuhlata” vaan yritetään niille keksiä mahdollisimman paljon aina tekemistä.
Palataanpas ajassa melko tasan kuukausi taaksepäin. Eli palasimme Pohjois-Ranskan kiertoajelultamme juuri ajallaan äippää ja iskää juna-asemalle vastaan. Keskiviikkona sattui olemaan kuukauden viimeinen keskiviikko, jolloin Antwerpenissa ovat kaikki museot ilmaisia, joten päätimme ennen virallista turisti-kierrosta käydä tutustumassa taiteilija Peter Paul Rubensin kotitaloon, joka sijaitsee keskustassa aivan ostoskadun tuntumassa. Talo itsessään oli melko vaikuttava, mutta itse kun ei taiteesta ymmärrä yhtään mitään, ei tauluista oikein saanut mitään irti. Lyhyehkön museo-visiitin jälkeen jatkoimme kaupunkikierrosta ja esittelimme vanhan kaupungin nähtävyyksiä, kävimme MAS-museon katolla maisemia ihailemassa, eksyimme vahingossa punaisten lyhtyjen kadulle ja palailimme ruokakaupan kautta kotiin.
Torstaina kävimme tutustumassa Antwerpenin kauneimmaksi kehuttuun katuun, joka todella oli maineensa veroinen. Vierailimme myös kaupunginpuistossa pupuja katselemassa sekä vähän lisää nähtävyyksillä.
Kuvassa vasemmalta ylhäältä: Maisemien ihailua MAS museon katolta, pupuja kaupunginpuistossa sekä Antwerpenin kauneimman kadun taloja
Perjantai-aamuna eli aprillipäivänä noudimme vuokraamamme auton ja lähdimme ajelemaan uuden karhealla Citröen Picassolla kohti Bryggeä. Koska Belgiassa välimatkat ovat melko lyhyitä, kesti ajomatka vain kaksi tuntia. Tämä oli meille Hempan kanssa jo kolmas kerta Bryggessä, mutta kyllä se vaan aina on yhtä hurmaava kaupunki! Tällä kertaa säähenget olivat meidän puolellamme ja meitä odotti Bryggessä kauniin aurinkoinen ja jopa kesäinen ilma! Kiertelimme kaupungin nähtävyydet, nautimme herkulliset vohvelit sekä paistattelimme päivää. Tietysti Bryggessä käydessä täytyy aina käydä siinä tietyssä olutkaupassa, josta aina tarttuu jotain uutuuksia (Hempan) matkaan. Tarpeeksi kierreltyämme jatkoimme matkaamme Bryggestä Belgian rannikolla sijaitsevaan Oostendeen, josta olimme varanneet hotelliyön. Kiertelimme vielä Oostenden katuja ja rantaa. Illan huipennukseksi liityimme yksityisen kasinon jäseniksi ja kävimme siellä häviämässä hieman rahaa pelikoneissa.
Kuvassa vasemmalta ylhäältä: Vierailulla Bryggessä, hiekkarantaa Oostendessa sekä Emmin hodari.
Lauantai-aamun pyörimme vielä Oostenden ostoskadulla ja etelää muistuttavalla merenrannalla, kunnes oli aika jatkaa matkaa Kortrijk- nimiseen pienehköön kaupunkiin. Kortrijkissä pyörähdimme ostoskeskuksessa, törmäsimme tivoliin (jotka olivat ilmeisesti pääsiäisviikolla yleisiä täällä Belgiassa) ja tietysti katsastimme nähtävyydet. Kaupungin kiertämiseen ei kauaa kulunut ja sen jälkeen olikin aika jatkaa seuraavan majapaikkamme kaupunkiin: Charleroihin. Oli vähän ongelmia keksiä mihin menisimme yöksi ja Charleroista löytyi sopiva majoitus, itse kaupungissa vaan ei ollut juuri mitään nähtävää, koska sitä on tituleerattu jopa maailman rumimmaksi kaupungiksi. Eipä kaupungissa paljon mitään sitten ollutkaan: kellotorni, kaupungin talo ja joku toinen rakennus, jonka nimeä en nyt muista. Piristykseksi Charleroistakin löytyi tivoli sekä puisto.
Yön hyvin nukuttuamme päätimme sunnuntaiaamuna jatkaa saman tien matkaa eteenpäin ja kohteeksi valikoitui pikku kaupunki Rochefort Belgian Walloniassa eli ranskankielisessä eteläisessä osassa. Rochefort oli pieni, mutta suloinen kylämäinen kaupunki. Siellä oli tietysti kirkko sekä kaupungintalo sekä vanha linna, jota kuitenkin jouduimme tyytymään ihailemaan vain kauempaa ja kaupunki on myös tunnettu luolistaan, joissa emme kuitenkaan vierailleet. Hemppa oli innoissaan saadessaan Rochefortin lähellä munkkien valmistamaa trappist-olutta sekä siitä tehtyä juustoa. Sitten matkan oli taas aika jatkua kohti roadtrippimme viimeistä majoituspaikkaa. Olimme varanneet yön hotelliksi muutetusta linnasta (tai sen lisärakennuksesta, koska linnassa ei ollut tilaa) ja ympäristö oli kyllä upea sekä mahtava kruunaus muutenkin ihanalle ja onnistuneelle ajomatkalle Belgian ympäri. Hotelliin tutustuttuamme päätimme vielä lähteä tutkimaan lyhyen ajomatkan päässä sijaitsevaa kaupunkia, koska hotelli itsessään sijaitsi hyvin pienessä kylässä. Hotellimme sijaitsi Limburgin provinssissa, joka on Belgian keskeisin hedelmien viljely-alue ja huristelimme siis hedelmäpeltojen läpi Sint- Truideniin. Sint-Truiden oli myös oikein ihastuttava kaupunki, josta löytyi hyvin vanhoja rakennuksia sekä uusia rakennuksessa sulassa sovussa vierekkäin. Torin eli Grote marktin lähistöltä löytyi suurin osa nähtävyyksistä kuten 1600-luvulla rakennettu kaunis kaupungintalo sekä kirkko. Illemmalla palasimme hotellimme kylään, jossa kävimme vielä kävelyllä tutustumassa kylän kirkkoon sekä keskustaan.
Kuvassa vasemmalta ylhäältä: Rochefortin hiljainen pääkatu, poseerausta linna-hotellin edessä, Sint-Truidenin keskustaa sekä linna-hotelli ilman poseeraajia.
Maanantaiaamuna olikin taas aikainen lähtö edessä, koska auto piti palauttaa Antwerpeniin kello kymmeneksi. Matkalla tuli jännittäviä hetkiä, kun bensamittari pääsi vaipumaan hieman turhan alas, mutta löysimme onneksi ajoissa bensa-aseman! Auto palautettiin melkein ajallaan ja pääsimme viettämään aurinkoista päivää Antwerpenissä. Ensin piti selvittää äitin ja iskän seuraavan päivän lennon lähtöpaikka sekä –aika, mutta sen selvittyä lähdimme taas tutustumaan kaupunkiin ja päädyimmekin erästä tiettyä jätkskikauppaa etsiessämme itsellemmekin uuteen osaan kaupungissa. Vaikka etsimämme jäätelöpaikka olikin kiinni, ei se ollut kuitenkaan hukkareissu, koska löysimme mm. riemukaarta muistuttavan pienoiskaaren sekä muita kauniita paikkoja sekä rakennuksia. Palasimme vanhaan kaupunkiin, jossa nautimme herkulliset vohvelit jäätelöllä ja mansikoilla korvaukseksi jäätelöistä jota emme löytäneetkään. Yritimme reissun viimeisen päivän kunniaksi näyttää vieraillemme vielä Antwerpenin parhaat puolet, etsimme tuliaisia sekä nautimme illalla paikallisia juustoja.
Tiistaina hyvin aikaisin aamulla olikin aika saattaa äippä ja iskä oikeaan suoraan Amsterdamin lentokentälle menevään junaan. Siinä hyvästellessä taisi jollakulla vähän koti-ikävä iskeä, mutta se on kyllä helpottanut ajan myötä, kun on ollut kaikenlaisia reissuja, kun aina välillä havahtuu siihen, kuinka nopeasti aika täällä kuluukaan.
Kiitos siis vielä äitille ja iskälle ihanasta viikosta, oli oikein upeat reissailut ympäri Belgiaa! Enää ei tarvitsekaan tehdä viikonloppumatkoja Belgian kaupunkeihin, kun ei hirveän montaa ole jäänyt näkemättä.
Tot volgende keer eli seuraavaan kertaan!