Hei vaan taas!

Hupsista nyt on jäänyt niin paljon juttuja rästiin, että ihan nolottaa! Täällä pitää kiirettä aina vaan, eikä viikonloppuja oikein viitsi Antwerpenissa ”tuhlata” vaan yritetään niille keksiä mahdollisimman paljon aina tekemistä.

Palataanpas ajassa melko tasan kuukausi taaksepäin. Eli palasimme Pohjois-Ranskan kiertoajelultamme juuri ajallaan äippää ja iskää juna-asemalle vastaan. Keskiviikkona sattui olemaan kuukauden viimeinen keskiviikko, jolloin Antwerpenissa ovat kaikki museot ilmaisia, joten päätimme ennen virallista turisti-kierrosta käydä tutustumassa taiteilija Peter Paul Rubensin kotitaloon, joka sijaitsee keskustassa aivan ostoskadun tuntumassa. Talo itsessään oli melko vaikuttava, mutta itse kun ei taiteesta ymmärrä yhtään mitään, ei tauluista oikein saanut mitään irti. Lyhyehkön museo-visiitin jälkeen jatkoimme kaupunkikierrosta ja esittelimme vanhan kaupungin nähtävyyksiä, kävimme MAS-museon katolla maisemia ihailemassa, eksyimme vahingossa punaisten lyhtyjen kadulle ja palailimme ruokakaupan kautta kotiin.

Torstaina kävimme tutustumassa Antwerpenin kauneimmaksi kehuttuun katuun, joka todella oli maineensa veroinen. Vierailimme myös kaupunginpuistossa pupuja katselemassa sekä vähän lisää nähtävyyksillä.

Kuvassa vasemmalta ylhäältä: Maisemien ihailua MAS museon katolta, pupuja kaupunginpuistossa sekä Antwerpenin kauneimman kadun taloja

Perjantai-aamuna eli aprillipäivänä noudimme vuokraamamme auton ja lähdimme ajelemaan uuden karhealla Citröen Picassolla kohti Bryggeä. Koska Belgiassa välimatkat ovat melko lyhyitä, kesti ajomatka vain kaksi tuntia. Tämä oli meille Hempan kanssa jo kolmas kerta Bryggessä, mutta kyllä se vaan aina on yhtä hurmaava kaupunki! Tällä kertaa säähenget olivat meidän puolellamme ja meitä odotti Bryggessä kauniin aurinkoinen ja jopa kesäinen ilma! Kiertelimme kaupungin nähtävyydet, nautimme herkulliset vohvelit sekä paistattelimme päivää. Tietysti Bryggessä käydessä täytyy aina käydä siinä tietyssä olutkaupassa, josta aina tarttuu jotain uutuuksia (Hempan) matkaan. Tarpeeksi kierreltyämme jatkoimme matkaamme Bryggestä Belgian rannikolla sijaitsevaan Oostendeen, josta olimme varanneet hotelliyön. Kiertelimme vielä Oostenden katuja ja rantaa. Illan huipennukseksi liityimme yksityisen kasinon jäseniksi ja kävimme siellä häviämässä hieman rahaa pelikoneissa.

Kuvassa vasemmalta ylhäältä: Vierailulla Bryggessä, hiekkarantaa Oostendessa sekä Emmin hodari.

Lauantai-aamun pyörimme vielä Oostenden ostoskadulla ja etelää muistuttavalla merenrannalla, kunnes oli aika jatkaa matkaa Kortrijk- nimiseen pienehköön kaupunkiin. Kortrijkissä pyörähdimme ostoskeskuksessa, törmäsimme tivoliin (jotka olivat ilmeisesti pääsiäisviikolla yleisiä täällä Belgiassa) ja tietysti katsastimme nähtävyydet. Kaupungin kiertämiseen ei kauaa kulunut ja sen jälkeen olikin aika jatkaa seuraavan majapaikkamme kaupunkiin: Charleroihin. Oli vähän ongelmia keksiä mihin menisimme yöksi ja Charleroista löytyi sopiva majoitus, itse kaupungissa vaan ei ollut juuri mitään nähtävää, koska sitä on tituleerattu jopa maailman rumimmaksi kaupungiksi. Eipä kaupungissa paljon mitään sitten ollutkaan: kellotorni, kaupungin talo ja joku toinen rakennus, jonka nimeä en nyt muista. Piristykseksi Charleroistakin löytyi tivoli sekä puisto.

 Yön hyvin nukuttuamme päätimme sunnuntaiaamuna jatkaa saman tien matkaa eteenpäin ja kohteeksi valikoitui pikku kaupunki Rochefort Belgian Walloniassa eli ranskankielisessä eteläisessä osassa. Rochefort oli pieni, mutta suloinen kylämäinen kaupunki. Siellä oli tietysti kirkko sekä kaupungintalo sekä vanha linna, jota kuitenkin jouduimme tyytymään ihailemaan vain kauempaa ja kaupunki on myös tunnettu luolistaan, joissa emme kuitenkaan vierailleet. Hemppa oli innoissaan saadessaan Rochefortin lähellä munkkien valmistamaa trappist-olutta sekä siitä tehtyä juustoa. Sitten matkan oli taas aika jatkua kohti roadtrippimme viimeistä majoituspaikkaa. Olimme varanneet yön hotelliksi muutetusta linnasta (tai sen lisärakennuksesta, koska linnassa ei ollut tilaa) ja ympäristö oli kyllä upea sekä mahtava kruunaus muutenkin ihanalle ja onnistuneelle ajomatkalle Belgian ympäri. Hotelliin tutustuttuamme päätimme vielä lähteä tutkimaan lyhyen ajomatkan päässä sijaitsevaa kaupunkia, koska hotelli itsessään sijaitsi hyvin pienessä kylässä. Hotellimme sijaitsi Limburgin provinssissa, joka on Belgian keskeisin hedelmien viljely-alue ja huristelimme siis hedelmäpeltojen läpi Sint- Truideniin. Sint-Truiden oli myös oikein ihastuttava kaupunki, josta löytyi hyvin vanhoja rakennuksia sekä uusia rakennuksessa sulassa sovussa vierekkäin. Torin eli Grote marktin lähistöltä löytyi suurin osa nähtävyyksistä kuten 1600-luvulla rakennettu kaunis kaupungintalo sekä kirkko. Illemmalla palasimme hotellimme kylään, jossa kävimme vielä kävelyllä tutustumassa kylän kirkkoon sekä keskustaan.

Kuvassa vasemmalta ylhäältä: Rochefortin hiljainen pääkatu, poseerausta linna-hotellin edessä, Sint-Truidenin keskustaa sekä linna-hotelli ilman poseeraajia.

Maanantaiaamuna olikin taas aikainen lähtö edessä, koska auto piti palauttaa Antwerpeniin kello kymmeneksi. Matkalla tuli jännittäviä hetkiä, kun bensamittari pääsi vaipumaan hieman turhan alas, mutta löysimme onneksi ajoissa bensa-aseman! Auto palautettiin melkein ajallaan ja pääsimme viettämään aurinkoista päivää Antwerpenissä. Ensin piti selvittää äitin ja iskän seuraavan päivän lennon lähtöpaikka sekä –aika, mutta sen selvittyä lähdimme taas tutustumaan kaupunkiin ja päädyimmekin erästä tiettyä jätkskikauppaa etsiessämme itsellemmekin uuteen osaan kaupungissa. Vaikka etsimämme jäätelöpaikka olikin kiinni, ei se ollut kuitenkaan hukkareissu, koska löysimme mm. riemukaarta muistuttavan pienoiskaaren sekä muita kauniita paikkoja sekä rakennuksia. Palasimme vanhaan kaupunkiin, jossa nautimme herkulliset vohvelit jäätelöllä ja mansikoilla korvaukseksi jäätelöistä jota emme löytäneetkään. Yritimme reissun viimeisen päivän kunniaksi näyttää vieraillemme vielä Antwerpenin parhaat puolet, etsimme tuliaisia sekä nautimme illalla paikallisia juustoja.

Tiistaina hyvin aikaisin aamulla olikin aika saattaa äippä ja iskä oikeaan suoraan Amsterdamin lentokentälle menevään junaan. Siinä hyvästellessä taisi jollakulla vähän koti-ikävä iskeä, mutta se on kyllä helpottanut ajan myötä, kun on ollut kaikenlaisia reissuja, kun aina välillä havahtuu siihen, kuinka nopeasti aika täällä kuluukaan.

Kiitos siis vielä äitille ja iskälle ihanasta viikosta, oli oikein upeat reissailut ympäri Belgiaa! Enää ei tarvitsekaan tehdä viikonloppumatkoja Belgian kaupunkeihin, kun ei hirveän montaa ole jäänyt näkemättä.

Tot volgende keer eli seuraavaan kertaan!

Hallo!

Täällä on ollut aika paljon menoja ja huhtikuussakin on jo viikonloput sovittu täyteen kaikenlaista hauskaa ohjelmaa! Ensin kuitenkin vähän menneistä menoista.

Pääsiäislomaa edeltävänä viikonloppuna piipahdettiin lauantaina (19.3.) pikavisiitille Leuveniin. Leuven sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä täältä Antwerpenista ja huristeltiin sinne junalla puolelta päivin. Kaupunki itsessään oli aika pettymys, melko pieni ja tylsä verrattuna edellisen viikonlopun ihanaan Ghentiin, mutta hyvä seura tietysti paransi päivän tunnelmia.

Perjantaina 25.3 kävinkin tekemässä hollannin kurssia varten tasokokeen, jonka perusteella miltä tasolta aloitan 11.4 alkavan kurssini. Pääsin tasolle 2, joten ihan alkeista ei tarvitse aloittaa uudestaan, juhuu!

Lauantaina 26.3 lähdettiin Hempan kanssa junalla kohti Liégeä, jossa oli sovittu kello kahdelta tapaaminen Hempan opiskelukaveri Villen kanssa autovuokraamolle, josta lähdettäisiin huristelemaan kohti Luxemburgia. Ensin oli kuitenkin pari tuntia aikaa kierrellä Liégessä. Liége oli vähän omituinen kaupunki, kun ydinkeskusta oli hirveän vaikea löytää, kun useimmiten voi vaan suunnata kohti isoa kirkkoa ja sen ympäriltä löytää kaiken tarvitsemansa. Siinä sitten isoa kassia kantaessa ja kenkien hiertäessä alkoi itse kutakin tuskastuttamaan ja todettiin, että parasta lähteä köpöttelemään autovuokraamoa kohti, koska navigaattorin mukaan sinne olisi noin tunnin kävelymatka. Huonoksi onneksemme matkalle sattui myös yksi harvoista Belgian ylämäistä, joka lisäsi tuskaa entisestään ja laukun hihna tuntui kaivautuvan syvälle olkaan ja edes auringonpaiste ei piristänyt allekirjoittanutta.

No, loputtoman tuntuisen matkan jälkeen pääsimme autovuokraamolle, saimme auton allemme ja pääsimme todenteolla matkaan. Koska täälläpäin maailmaa välimatkat ovat niin lyhyitä ei matkaa kertynyt seuraavaan etappiin kuin 170 km. Poikkesimme matkalla myös Arlonin kaupungissa, koska erheellisesti ajattelimme, että siellä olisi jotain, mutta pienen evästyksen jälkeen jatkoimme taas matkaamme. Asettauduimme Luxemburgissa hotelliimme ja lähdimme tutkimaan kaupunkia. Yleensä olemme hyvin tutustuneet etukäteen vierailtaviin kaupunkeihimme, mutta emme olleet tehneet sitä Luxemburgin kohdalla ja se kyllä kostautui! Pyörimme vanhan keskustan läpi, mutta emme saaneet siitä oikein mitään irti ja ajattelimme, ettei kaupungissa vaan ole mitään sen kummoisempaa nähtävää, mutta myöhemmin selvisi, että olisi sieltä varmasti jotain mielenkiintoista ollut! Mutta olimme siis hieman pettyneitä, ja päätimme lähteä heti seuraavana aamuna seuraavaan kohteeseen.

Aamusella suuntasimme automme nokan kohti Reimsia, jossa viettäisimme seuraavat kaksi yötä. Matkamme varrelle osui kuitenkin Verdun, jossa käytiin yksi ensimmäisen maailmansodan verisimmistä taisteluista ja jossa nykyään sijaitsee taistelun massiivisia muistomerkkejä, muun muassa 160 000 ristin muodostama, loputtomalta vaikuttava ristimeri oli hyvin vaikuttava. Teimme myös mielenkiintoisen infokierroksen Douaumontin linnoitukseen, jolla oli taistelussa merkittävä asema.

Kuvassa vasemmalta ylhäältä: Maisemia ylämäestä Liegen ”vaellukselta”, näkymiä Luxemburgista, liput liehumassa Verdunin taistelukentällä, esimerkki tuvasta n. 100 vuotta sitten

Kuvassa noin kolmasosa risteistä Vedunissa kaatuneiden muistoksi

Iltapäivällä pääsimme perille kohteeseemme, jossa ensin taas asetuimme hotelliimme ja sitten lähdimme tutustumaan kaupunkiin. Reims, joka sijaitsee Pohjois-Ranskassa Champagnen alueella oli paljon edellistä kohdetta suurempi kaupunki ja muutenkin oikein viihtyisä! Pyörimme pakolliset kirkot ja torit ja maistelimme ravintolassa sivistyneesti shamppanjaa etanoiden kanssa. Seuraavana päivänä eli pääsiäismaanantaina monet paikat olivat kiinni, mutta halusimme tehdä kierroksen jollakin shamppanjatilalla. Pienien erheiden kautta päädyimme kuitenkin Taittinger- shamppanjan turisteille suunnattuun keskustan kohteeseen, joka ei siis ollut tila ollenkaan vaan vain kellari, jossa oli tekeytymässä muutama miljoona shamppanjapulloa. Kierros oli ihan mielenkiintoinen, mutta sinänsä pienoinen pettymys, ettei sillä oppinut ollenkaan itse shamppanjan valmistuksesta vaan lähinnä merkin historiasta erittäin vahvalla ranskalaisaksentilla, josta oli melkein mahdoton ottaa mitään selkoa. Kierroksen jälkeen ajelimme outlet-kylään, joka oli sopivasti auki. Muutaman tunnin kaupoissa pyörittyämme suuntasimme takaisin Reimsiin.

Tiistaina vaihdoimme kaupunkia taas heti aamusta, tällä kertaa kohteena oli Lille, edelleen Ranskan puolella, mutta Belgian rajan tuntumassa. Lillen kohdalla epäilyksemme heräsivät, kun pääsimme hotellillemme, joka sijaitsi hieman kyseenalaisessa naapurustossa (aina ei välttämättä kannata varata sitä halvinta vaihtoehtoa), mutta kun löysimme keskustan noin vartin kävelymatkan päästä, olikin se myöskin oikein viehättävä, tosin pienehkö kaupunki. Visiittimme kuhunkin kaupunkiin olivat melko pikaisia, mutta kyllä niillä melko hyvän kuvan kustakin kaupungista sai, vaikka olisi paikoissa toki useammankin päivän voinut viettää.

Kuvassa vasemmalta ylhäältä: Reimsin keskustaa, näkymä Lillen hotellin ikkunasta, shampanjaa tekeytymässä Taittingerin kellarissa sekä reilut 72.000 shampanjapulloa

Keskiviikkona lähdettiin taas aamusella ajelemaan, jotta ehdittäisiin Antwerpenin rautatieasemalle 13.30 äippää ja iskää vastaan (jee!). Matkatoverimme tiputti meidät Monsin juna-asemalle Belgiassa, josta suuntasimme kohti Antwerpenia, johon saavuimmekin samaan aikaan kuin äiti ja iskä, jotka olivat onnistuneesti seikkailleet Amsterdamin lentokentältä Antwerpeniin (yhtään ei ollut kellään stressiä siitä, eihän Noora? J).

Mutta kirjoittelen siitä mukavasta viikon mittaisesta vierailusta viikonlopun jälkeen, koska nyt täytyy alkaa pakata Pariisia varten, sillä huomenna lähdetään yhdeksältä bussilla ja perillä ollaan sunnuntai-iltana yhdeksältä! Toivotaan ettei ihan koko viikonloppua sataisi.. vaikka eiköhän meillä silti aika mahtava reissu tule olemaan!

Ihanaa viikonloppua ja auringonpaistetta Suomeen!