KUN PISARASTA MUODOSTUU PIENI PURO
Ihanaa alkavaa viikkoa! Tämä on nyt viimein se postaus jonka piti nähdä päivänvalo jo kuluneen viikon sunnuntaina, mutta jonka julkaisu vääjämättä venyi aina tähän päivään saakka. Aiheena on siis luomani reilu viikon kestänyt HESY-keräys kierrätyshengessä. Syy siihen miksi julkaisen tämän vasta nyt, ei ole suinkaan motivaation puute vaan niinkin simppeli selitys kuin puhdas kiire. Puolitoista viikkoa meidän residenssissä on vallannut jonkinasteinen kaaos, sekä hektisyys tavalla tai toisella. Tänä aamuna nautinkin itseasiassa ensimmäistä kertaa aamupalan sekä kahvin pöydän äärellä puoleentoista viikkoon. Tuntuu kerrassaan arjen luxukselta, sillä tätä ennen ruokapöydän virkaa on toimittanut ikkunalauta. Pöytää on koristanut lukuisat ruokakassit, pedit, kissavessat sekä lemmikkien lämpöiset vaatteet.
Mistä ajatus sitten lähti? Niinkuin yleensä kaikki elämässäni, tämäkin idea tuli nanosekunnissa ja seuraavana päivänä huomasinkin jo toteuttavani sitä. Makasimme Väinön kanssa sängyssä, telkkaria katsoen. Kissaksi kyseinen otus kuorsaa erittäin kovaa, ja siinä se köllötti jaloissani käpälät kohti kattoa selällään. Aikani ihasteluani sen onnellisuutta, mietin mikä olisi mahtanut olla Väinön tulevaisuus ilman että olisin tarjonnut sille rakastavan kodin. Selventääkseni on Väinö siis kodinvaihtaja, ja tullut luokseni vasta aikuis-iällään. Tätä ennen se on kokenut paljon. Kaikkea väkivallasta, useisiin kodinvaihtoihin. Ketään ei halunnut Väinöstä pysyvää ystävää rinnalleen, vaikka se on maailman paras kissa.
Kun jatkoin nukkuvan Väinön kuorsauksen kuuntelua vielä tovin, pääsikin yllättäen itku. Varmaan osasyynä joku hormonimyrsky, mutten meinannut saada sitä millään loppumaan. Mietin jo ottavani kaikki Hesy:n kodittomat kissat asumaan luokseni, mutta pienen pohjatyön jälkeen selvisi niitä olevan yli sata. Siihen päälle vielä 4 koiraa. Vaikka olen jonkinasteinen crazy cat lady, on 26 neliötä vähän liian pieni tila noin monelle lemmikille. Jotain halusin silti tehdä. Mutta mitä se olisi? Kotoa löytyi vain pieni kassillinen tavaraa, jonka voisin kyseiselle organisaatiolle lahjoittaa. Tuntui hölmöltä nähdä kaikki tuo vaiva toimittaakseen se toiselle puolelle kaupunkia. Sitten heräsi ajatus voisiko myös joku muu ajatella samoin.
Siitä sai keräys alkunsa. Kuten olen aikaisemmin blogissa maininnut, olen kierrätyksen ystävä henkeen ja vereen. Lähes kaikki mitä ostan, tulee se käytettynä niin ekologisuuden kuin säästämisen puolesta. Tämä mahdollistaa sen että kun joskus saan hirvittävän fixaation johonkin kalliseen, on minulla varaa ostaa se. En ole kahteen vuoteen suostunut maksamaan farkuista 10€ enempää, kun taas vastapainoksi ostin 640€ sandaalit vielä viime kesänä :D. Myönnän tämän olleen turhin ostokseni ehkä ikinä, sillä myin ne reilusti tappiota tehden jo kuukauden kuluttua epäkäytännöllisyydestä johtuen. No mutta nyt pompattiin taas hieman aiheesta. Mistä sitten hankin kaikki aarteeni? Käyn viikoittain kirpputoreilla, mutta ehdoton suosikkini on paikallinen kierrätysryhmä ” Kallio kierrättää ”.
Koska asuinalueena Kallio pitää sisällään lähes kaikki ihmistyypit täysipäiväisistä alkoholisteista aina akateemisesti korkeasti koulutettuihin, kyseinen ryhmä tarjoaa lähes kaiken ja kaikille. Olemme monta kertaa ystävieni kanssa jutelleet siitä, miten tämän ryhmän toiminta on jopa hyvin epätyypillistä meille Suomalaisille ja kaukana siitä perinteisen jurosta stereotypiasta. Ihmiset lainaavat tuntemattomille tavaroitaan, antavat ilmaiseksi vaikka ylijääneet kuivaruuat tai kukat, sekä kierrättävät vanhat vaatteensa. On tarjontaa, on kysyntää. Tähän asti ei ole vielä mitään, mitä ryhmästä en olisi onnistunut saamaan.
Siitä se idea sitten lähti. Mitäpä jos laittaisin ryhmään ilmoituksen, jossa kertoisin hakevani ylimääräiset lemmikkien ruuat, vaatteet ja käyttötavarat koti-ovelta asti. En voisi maksaa, mutta säästäisin ihmisten vaivan toimittaa ne itse Hesylle. Näin ollen jos saisin hieman tavaraa lisää, ei haittaisi se pieni vaiva matkustaa toiselle puolelle Helsinkiä. Näin apu Hesylle olisi jo suurempi kuin minun pieni ylijäämä pussukkani kotona pölyttymässä. Ajattelin että hyvällä tuurilla muutama ihminen saattaisi lähteä jopa mukaan, mitään en ainakaan menettäisi. Lisäksi olen pidennetyllä sairaslomalla, ja ne pienet työt joita teen, ovat mahdollista suorittaa etänä tietokoneella. Ei siitä olisi suuri vaiva, ja saisin päälle hyötyliikuntaa siinä samassa.
Kun ilmoitus oli ollut tunnin ja tulin salilta, meinasi sydämeni pysähtyä. Messengerin inbox oli täynnä viestejä, mistä tavaraa voisi noutaa. Osa oli jopa niin ystävällisiä, että varta vasten hankki tavaraa keräykseen. Suunnitelmat muuttuivat, kun muutaman tavara-haun sijaan teinkin tätä aktiivisesti yli viikon. Haluan kiittää jokaista mukana ollutta suoraan sydämmestäni. Kaikkien ikävien uutisten keskellä on ihanaa huomata, että maailma pitää lukemattoman määrän hyväsydämmisiä ihmisiä sisällään. Tavarat toimitettiin perille eilen maanantaina, kun rakas tätini lupautui kuskaamaan nämä paikanpäälle. Keräyksen saldona oli upea määrä kissavessoja, petejä, hihnoja/valjaita/pantoja, käyttötavaraa, lämpimiä vaatteita talveksi sekä ennenkaikkea aivan huikeat yli 16kg kissojen märkäruokaa ja herkkuja. Myös koirat saivat osuudekseen suuren määrän syötävää sekä herkkuja.
On olemassa sanonta ” joukossa tyhmyys tiivistyy ”, mutta ennenkaikkea olen sitä mieltä että myös tällä tavoin pisarasta saadaan muodostettua pieni puro. Lämpimä kiitos kallio kierrättää ryhmälle, henkisille tsemppaajille sekä ennenkaikkea vielä lahjoittajille. Yhdessä tehtiin hieman parempi joulun odotus kaikille näille kotia etsiville ihanuuksille. Valitettavasti vain murto-osa lahjoituksista mahtui postauksen kuviin.
Nyt on siis minun aikani levätä, sillä nyt luvassa on hemmotteluviikko vain itselleni. Olen varannut ajan ripsihuoltoon, menen mahdollisesti kampaajalle ja ainakin ostoksilla kauppahalliin sillä ehdoton lempimieheni saapuu torstaina Suomeen Englannista. Nimittäin koko universumin paras ystävä sekä matkabloggaaja Otto Lilja, tulee tähdittämään lyhyen vierailun tänne Helsinkiin. Viikko tulee pitämään siis varmasti sisällään suuren määrän naurua, kaloreita sekä punaviiniä ( Otto saa hoitaa viimeisen ).
Ina