Luovu ihmissuhteista joissa olet itsestäänselvyys
Viikko tekee loppuaan ja Helmikuun alkaessa omaan elämääni saapuivat taas muutoksen tuulet. Kirjoitin työsopimuksen keskiviikkona ja palaan takaisin työrintamalle jo huomenna maanantaina. Pitkän sairastamiskierteen johdosta olen ollut kotona kohta kaksi vuotta. Aikaan on mahtunut kuntoutusjakso, epilepsian puhkeaminen sekä ahdistuneisuushäiriön kanssa jatkuva kamppailu. Nyt koen olevani viimeinkin valmis kohtaamaan arjen haasteet, kun samalla kauhunkankein tunnelmin mietin kello kuuden herätyksiä. En missään olosuhteissa ole aamu-ihminen, mutta pieni kurinpalautus on kuitenkin vähintäänkin tervetullut elämääni.
Kirjoittaessani työsopimuksen hymy valtasi kasvoni ja koin suurta onnistumisen tunnetta pitkästä aikaa. Aloin miettimään miten voisin entisestään parantaa omaa elämänlaatuani. Mitkä ovat ne keskeiset asiat jotka tuottavat itselleni ylimääräistä ahdistusta, surua sekä riittämättömyyden tunnetta. Aikani pohdittuani tulin tulokseen että elämässäni on muutama ihmissuhde jotka hymyn sijaan aiheuttavat tänäpäivänä enemminkin harmaita hiuksia.
Jokainen ihmissuhde on ollut omalla tavallaan tärkeä, mutta vuosien saatossa alkanut menettää merkityksensä syystä tai toisesta. Miksi yrittäisin väkisin taistella tuulimyllyjä vastaan, kun voisin heiluttaa rauhanomaisin elkein valkoista lippua vain hyväksyen totuuden. Ei minun tarvitsisi etsiä tapahtumiin syyllisiä tai selityksiä. Kolikolla on tapana olla kaksi puolta, ja olen varmasti myös itse osasyyllinen kyseiseen tapahtumaketjuun. Riittäisi kuitenkin että päästäisin irti ja katsoisin mitä aika toisi tullessaan tai jättäisi tuomatta. Tämä palvelisi itseni lisäksi kaikkia osapuolia.
Koen olevani perusluonteeltani äärimmäisen kiltti sekä empaattinen ihminen. Samaan aikaan kun koen empatiakykyni olevan suuri lahja, toimii se toisinaan myös jonkinasteisena kirouksena. Minusta mikään ei ole ihanampaa kuin ilahduttaa ympärilläni olevia ihmisiä. Kaunis, pieni sekä odottamaton ele tekee yleensä äärettömän onnelliseksi. Haluan pyyteettömyyden olevan osa arkeani, samaan aikaan tietysti toivoen sen olevan kaksipuolista.
Myönnän käytökseni olevan toisinaan jopa yliampuvaa. Olen se ihminen joka kärrää useamman kerran kuukaudesta oven taakse kaikkea kukkapuskasta kasvissosekeittoon. Se ei ole minun ajastani pois, vaan ilahduttaa yleensä itseäni vähintäänkin yhtäpaljon. En tietenkään oleta ihmisten toimivan juuri samalla tavalla, muttei tekojen tulisi silti menettää merkitystään. Ennenkaikkea niistä ei koskaan tulisi tulla itsestäänselvyyttä. Silloin en enää koe kyseessä olevan ystävyyssuhde vaan yksipuolinen tarve miellyttää toista, saamatta mitään takaisin.
En tehnyt itselleni sen suurempia uudenvuoden lupauksia ( paitsi lopettavani tupakoinnin, johon sorruin jo ensimmäisen 5 tunnin kuluessa ). Päätin kuitenkin nyt Helmikuun alkaessa, että laittaisin ennenkaikkea itseni ja oman hyvinvointini kaiken edelle. Luopuisin pakonomaisesta tarpeesta miellyttää kaikkia, sillä se olisi suorastaan sula mahdottomuus ja karhunpalvelus itselleni. Asettuisin tilanteen yläpuolelle ja antaisin asioiden balansoitua niiden omalla painollaan. Hyväksyisin omat luonteenvajaavaisuuteni keskittäen aikani juurikin niiden kehittämiseen ainaisen miellyttämisen sijaan. Arvostukseni saa ihminen joka jatkuvan puheen ja lupailun sijaan toteuttaa asiat myös käytännössä. Ihminen joka pelkän ottamisen sijaan keskittää ajatuksensa myös antamiselle. Itsekkyydellä on tapana tehdä kauniistakin ihmisestä ruma.
Elämässäni on niin monta upeaa ihmissuhdetta että käyttäisin mielummin aikani niiden ylläpitämiseen, sen sijaan että väkisin yrittäisin elvyttää eloon jo kuolleita. Hyvin mielin muistelisin menneitä, keskittyen kuitenkin tulevaan. En koe asian pohjalta surua, kaunaa tai katkeruutta. Koen vain tulleeni risteykseen jossa joidenkin osapuolten on hetki jatkettava matkaa erillään. Se, johtaako risteys vielä yhteiseen päämäärään selvinee vain ajan saatossa. Vahva fiilis on ainoastaan siitä että kuljen itse oikeaan suuntaan.
Jottei elämäni muuttuisi liian seesteiseksi on Tinderi up-gredattu taas gold tasolle. Näin varmistun siitä ettei draama lopullisesti ainakaan katoa elämästäni, vaan on aina yhden napinpainalluksen päässä. Just kidding. Ihanaa tulevaa viikkoa!
Ina
