Ensifiiliksiä

Olen huomannut itsessäni sellaista ajattelua, että kell’ on onni on, se onnen kätkeköön.

Hiljainen ääni takaraivossa varoittaa hehkuttamasta liian kovasti mitään, koska aivan varmasti sitten tapahtuu jotain ikävää.

Otetaan nyt se riski. Hei maailma,

nyt on kyllä ihmisen hyvä olla.

 

Alkuinnostusta? Todellakin. Iskeekö arki vieraassa maassa jossain vaiheessa päin naamaa? Varmasti.

Siksi ajattelinkin nauttia vielä täysillä siitä, että saa rauhassa pyöriä ympäriinsä ja tutkia tätä kaupunkia vielä vähän turistin silmin.

Ihanaa on ollut myös se, että ensi hetkestä alkaen tämä asunto on tuntunut kodilta. Onhan täällä meidän aiempaan opiskelijakaksioon verrattuna ihan luksusjuttuja, kuten astianpesukone (<3). Ennen kaikkea täällä on hyvä fiilis.

 

No joo, näin kyllä tän tulppaanijutun, mutta nää pääs ihan vanhanaikaisesti yhteen maljakkoon.