Oma fillari vai kaupunkipyörä?

Antwerpenissa on loistavan oloinen kaupunkipyöräsysteemi, jolle mulla ei aiemmin ole ollut tarvetta.

Nyt olisi. Oma fillari lähti rosvojen matkaan, ja melko satunnaisena pyöräilijänä Velo alkoi näyttää hyvältä vaihtoehdolta. Vuosimaksu on 37 euroa (edit, 49e vuonna 2017) ja lähin Velo-asema ihan vieressä.

Velo on vain niin suosittu, että vuosikortin saadakseen pitää kirjautua waiting listille. Ei muuta kuin subscribe, mikäs mun vuoronumero onkaan…

Your current position on the waiting list is: 11850

Jaha.

Velo-kortin saa jonottamatta vuorokaudeksi (3,80 4e) tai viikoksi (9e 10e). Vertailun vuoksi, edullisimman taittopyörän saa tällä hetkellä Decathlonista 20 Velo-viikon hinnalla. Kyllä mä samaan hintaan pyöräilen mielummin koko vuoden ja useammankin, jos pyörä kestää eikä sitä taas pöllitä.

Velon vuosikortissa on omaan fillariin verrattuna myös se miinuspuoli, että se on tarkoitettu nopeisiin siirtymisiin paikasta toiseen ja pyörää saa käyttää ilman lisämaksuja vain puoli tuntia kerrallaan. Pyöräretket onnistuu siis vain lähikohteisiin, joissa on Velo-asema.

Se ois bye bye esimerkiksi yhdistetyille fillari- ja juoksulenkeille vähän syrjemmässä sijaitsevaan ulkoilumetsikköön.

Näyttää siis siltä, että fillarikaupoille vie tie.

Taittopyörä houkuttaa, koska sen kanssa pääsisi liikkumaan monipuolisemmin julkisiin liikennevälineisiin yhdistellen. Eikä sekään haittaisi, että konkelin saa näpsäkästi nostettua sisälle turvaan kaiken maailman pitkäkyntisiltä.