Rakkautta ja koirankakkaa (vai oliko se piikkilankaa?)
ALUNPERIN JULKAISTU 24.2.2015 Keiteleläisenä teininä odotin joka päivä sitä hetkeä, kun ovet aukeaa, maailma on avoinna, kukaan ei pitele ja pystyy hyppäämään pää edellä elämään (puuhun) ja ottamaan vastaan mitä tulee. Haaveilin asuvani maailman metropoleissa ja tuntevani suurkaupunkien sykkeen suonissani. Kuvittelin aina työllistäväni itse itseni ja tekeväni jotain luovaa ja innovatiivista ilman kellokortteja. Jotain, missä […]