siksakkia

tuntiraportteja kirjaamatta, ääh!

olin fabriiiziolla jo pari viikkoa sitten koulutunnilla. olisi pitänyt heti kirjoittaa raportti kun en enää muista oikein tarkasti tuntemuksia. olin ollut aika kipeäselkäinen mennessäni tunnille ja vähän jännitti toisaalta. mutta toisaalta en ihan herkästi lähde perumaan fabriiiziolla tuntiratsastamista, koska olen nyt muutenkin ratsastanut tosi vähän ja lisäksi siihen liittyy aina paljon ihania ihmisiä 🙂 ja opetusta, jota yksityisratsastaja osaa kyllä arvostaa.

verkattiin maneesissa aluksi tekemällä tiukkaa s-kurvia koko pitkän sivun (standardi 40 m) matkalle aseteltujen puomien (5 kpl) lomitse käynnissä ja ravissa. huomasin tässä harjoituksessa tosi selvästi, miten baben vasen kierros on kankeampi kun pienellä uralla tehtiin tarkkaa taivutustyötä. siitä ei olekaan sen enempää sanottavaa kun en muista enää.

varsinainen harjoitus oli siksak-pohkeenväistöt samojen puomien lomista. siis voitteko käsittää että mä näin nyt vaivaa että askartelin tästä paint-kuvan 😀 tää on oikeesti mun mestariteoksien aatelia! rupeenkin aina tekemään näitä! miten en oo aiemmin hoksannut!

siksak.jpg

no niin mun teekin on jo ihan jäähtynyt tässä taiteilijanlahjoja väläytellessä!

niin ne väistöt, ne oli kivoja! paljon oli hallittavia kylkiä ja lapoja ja jalkoja, ja tahtejakin vielä, mutta se meni tosi kivasti! ensin mentiin käynnissä, jolloin ehti tietysti paremmin tsuumailla etäisyyksiä ja että miten kauas kannattaa väistää että ehtii vielä takaisinkin (ei kauas), mutta nelitahtisesti on tietysti hevosenkin hankalampi laskea jalkojaan ja hitaammassa tahdissa saattaa ehtiä livahtaa lavat karkuun. ravissa fabriiizio otti käyttöön hienon kootun ravin (minä otin? otimme yhdessä) ja vaikka tuntui että on pidettävä tosi napakasti edestä että ehtii isolla hevosella pientä siksakkia (ei vedettävä vaan pidettävä) ja kun tuntuma on oltava napakkana sen takia niin vähemmän pääsee ne lavatkaan karkuun kun tuki on vähän automaaginen ulkoa. aika hienosti me vaan mentiin. pari kertaa pilotti lipsautti väistön pitkäksi niin ettei enää mitään toivoa ehtiä puomin toiselle puolelle mutta siitä viisastuneena sitten lopuksi olikin hieno ratsukko. tehtävän loppuun lisättiin vielä laukannosto ja laukkavoltti h-kulmassa (voltti!) ja oli kyllä ihan kiitettävästi väisteltävää myös hevosissa eikä vain pohkeissa.

tunnin pitänyt opettaja on hyvä keksimään kivoja harjoituksia, mutta palautteen antamisessa olisi kehittämisen varaa. vähän pitää itse keksiä, että mitä pitäisi korjata ja sitten kun sen sanoo ääneen niin sitten alkaa tulla kommentteja. olikin tosi kivaa päästä seuraavaksi tosi topakan open kanssa töihin, mutta siitä seuraavassa jaksossa!

vikalistaa en edes yritä muistella. eiku joo! muistin just että me tehtiin aluksi käynnissä noita väistöjä ilman jalkkareita. niin siinä huomasi aika korostuneesti sen, miten väistön vastakkainen pohje (ulkopohje? miten ne menee? no se ei-väistättävä pohje) ponkasee irti kyljestä! ihan kuin pohkeiden etäisyys olis vakio, ja vasen pohje on kyljessä niin oikea hyppää irti. vaikka sitäkin pitäisi muistaa käyttää, ei se ihan viraton ole… no se oli ongelma vain ilman jalkkareita ja senkin korjasin aina itse nopeasti pois, mutta pitää kiinnittää siihen vähän huomiota. muiden vikojen listalla lienee ainakin se ulkotuki erityisesti vasemmalta mutta siitä en jaksa nyt tähän jauhaa enempiä.

Hyvinvointi Liikunta

kilpaa

noniin mä oon nyt pantannut tätä suurta kisatarinaa jo niin kauan että enhän mä enää muista mitä siellä tapahtui. lähtökohta oli nyt kuitenkin se, että hieman harkitsemattomasti ilmoittauduin harkkakisoihin armaalla vakioratsullani fabriiziolla. ohjelmana oli helppo b:0 enkä ollut sitä itse tainnut koskaan ratsastaa, koskapa mielikuvat oli jostain ihan toisesta ohjelmasta. beenollassa on keskiaskellajit, laukkavoltit ja peruutus, eli ei mitään erikoisia temppuja vaan perusratsastusta, eli juuri sitä tärkeintä osaamista. harkkakisat on juuri sitä miltä ne kuulostaakin, eli pääsee tuomarin silmäin alle saamaan kirjallista palautetta ilman mitään virallisuuden ahdistavuutta. eikä tarvinnut esim. lähteä kotitallilta pois nyt tässä tapauksessa.

8038486053_52d9ccfe46_b.jpg

verkassa babe urhea possu oli… sanotaanko haistanut että nyt on suuren urheilujuhlan tuoksua ja laittanut itseensä vähän sähköä. se on normaalisti aika hidas pohkeelle ja nopea kädelle, mutta nyt mentiinkin vähän toisinpäin: joka pohkeesta hirveä sähköloikka eteenpäin (kuljettaja ei ihan aina kerinnyt mukaan liikkeeseen) ja kuolainta vasten niska jäykkänä… aika siistiä. menin nyt sitten tekemään vaan parhaani että edes muistan sen ohjelman. noo, muistin kyllä ohjelman mutta unohdin että kannattaisi hengittää vähän. sen lisäksi että ponilla oli kiire, oli pilotillakin kauhea hätä päästä eteenpäin (vaikka mielestäni ratsastin tietysti hirmu rauhallisesti) eikä esim. alkutervehdykseen kumartuessani ollut ihan hevonen edes pysähtynyt vielä 😀 mitä jännitystä, en tunnusta. molemmat keskiravit meni aika huonosti, eka kuolainta vastustaen ja toinen vähän rikkoen laukalle. keskikäynti oli jännittynyttä (se on muutenkin vähän sipsuttelija käynnissä mutta sain nyt kai jonkun sortin yliastunnan edes vaikkakin tosiaan ehkä rentouden kustannuksella… eli just väärin), peruutus tuli pahasti sisäpohjetta vasten, laukkavoltit oli hätäisiä (en taaskaan hoksannut säätövaran laajuutta sinne alaspäin, mutta toisaalta se oli itsekin niin kiiruinen etten tiedä olisko tullutkaan vaikka olisin hoksannutkin) ja jälkimmäinen keskilaukka oli vähän jännäkakka. teistäkin löytyisi paikoitellen parantamisen varaa, mutta noin keskimäärin olin aika täsmällinen ja oli siellä hienouksiakin. laukannostot just eikä melkein ja muutenkin siirtymiset oli hyviä, paitsi ravista keskikäyntiin meni törkeän pitkäksi kun herran jarrut ei oikein toimineet totuttuun tapaan. oon tutkinut videopätkää hartaasti ja ihmetellyt sitä hätäisyyttä, että mistä se nyt herranen aika oikein tuli.

8038486501_386e78a9bd_b.jpg

no mutta harjoituksesta oppii ja ensi kerralla hengitellään syvempään. hätäisen hevosen kanssa ja lievässä kisajännäyksessä taisin kyllä istua sitten vähän väärin (kun en ehtinyt mukaan), joten olinkin sitten kaksi viikkoa sen jälkeen aika lailla tuskaisen kipeä. siihen päälle sitten vielä muutamat flunssaoireet niin tässä nyt on vietelty sen jälkeen vähän hiljaiseloa liikuntarintamalla. nyt olisi tarkoitus tällä viikolla päästä takaisin elämänsyrjään kiinni, joten pidetään peukkuja että alkaisi edes nyt hyvin.

8038489270_476e55c2e9_b.jpg

ja tosiaan olin viides siellä kisoissa, että huonomminkin olisi voinut mennä, ja piste-erot oli tosi pieniä että parilla syväänhegityksellä olisi jo nostettu sitäkin sijoitusta korkeammalle. ei ihan kauhean huono paluu ”kisa-areenoille” (muah) näin rikkinäiseltä henkilöltä, treenaamatta.

8038485111_020b5c0e34_b.jpg

Hyvinvointi Liikunta