Välillä maailman meno todella kummastuttaa ja välillä on vaikea ymmärtää, mitä muiden päässä liikkuu. Siihen lääkkeeksi tarjoaisin

3 elokuvaa ja yhden kirjan

• Ranskalaista häähumua. Philippe de Chauveronin komedia muistuttaa siitä, kuinka tuskin kukaan meistä on vapaa ennakkoluuloista. (nauroin about taukoamatta koko sen tunti ja kolkytseitsemän minuuttia)
• Nadine Labakin elokuva Where do we go now? sekoittaa draamaa ja komediaa, ja kuvaa koskettavan kauniisti elämää libanonilaisessa kylässä. Elokuvan naiset tekevät kaikkensa estääkseen jännitteiden syntymisen kylän muslimien ja kristittyjen välillä. Yksi suosikkielokuvistani.
• Olivier Nakachen ja Éric Toledanon: Intouchables. Klassikko.
• Arman Alizadin ja Meeri Koutaniemen Riisuttu Suomi oli todella vaikuttava lukukokemus. Se sai todella ymmärtämään kuinka jokaisella ihmisellä on oma tapansa moraalisesti perustella ja oikeuttaa työnsä, tekonsa tai ajatuksensa itselleen, ja kuinka moni saattaa kokea, että ei itse tee väärin, mutta että hierarkiasta löytyy aina ne alemmat henkilöt.  Elinkautisvanki kampanjoi eläinten oikeuksien puolesta vankilasta, salakuljettaja vaatii kovempia tuomioita rikoksista. Ihmiset ovat niin moniulotteisia, sen pitäisi olla itsestään selvää, mutta unohtuu silti valitettavan usein.