Suolaa kainaloon!

Pakko kirjoittaa tästä, sillä olen niin onnellinen ja vapautunut!

Pari vuotta sitten heräsin ekologisuuteen ja kemikaalipihiyteen deodorantin suhteen. Halusin deodorantin, joka ei sisällä parabeeneja, allergisoivia tai ihoa ärsyttäviä aineita, mutta pitää hienhajun poissa ja kainalot kuivina. Perusdeodoranteista löytyi aika montakin hyvää vaihtoehtoa, mutta viime keväänä halusin jättää vielä alumiininkin pois. Koko kesä ja syksy meni hieltä haistessa ja eri merkkejä testaillessa.

Huomasin, ettei Suomessa ole ihan hirveästi alumiinittomia vaihtoehtoja. En halunnut kokeilla yli viiden euron purkkeja, koska pelkäsin niidenkin pettävän ja rahojen menevän hukkaan. Löysin pari varteenotettavaa vaihtoehtoa, jotka pettivät hajun suhteen vasta illasta, jolloin olin jo turvallisesti kotona.

Parisen viikkoa sitten deodoranttini ”poltti” kainaloni todella pahasti, vaikka olin käyttänyt sitä jo lähes kaksi pullollista eikä siitä ollut aiemmin tullut minkäänlaisia oireita. Se lensi siltä seisomalta roskiin, sillä en halunnut ottaa enää uutta riskiä kainaloideni hyvinvoinnin suhteen. 

Olin lukenut MeineBasesta – luonnollisesta mineraalisuolasta – jo parisen vuotta sitten, mutten saanut aikaiseksi ostaa sitä ennen viime viikkoa. Vartalonpesuun käyttämäni saippuapala oli lopuillaan ja sitäkin olisi pitänyt ostaa lisää, mutta sitten muistin taas MeineBasen. Ei muuta kuin lähimpään apteekkiin ja mineraalisuolan ostoon!

Ensimmäisenä päivänä epäilytti ja haistelin kainaloitani koko ajan, etten vain haise hieltä. Mutten tosiaankaan haissut edes illalla! Kainaloissanikin oli ihanan raikas tunne, jota on vaikea selittää, mutta selvästi huomasin ettei kainaloitani peitä minkäänlainen kemikaaliemulsio. Nyt takana on noin viikko mineraalisuolaa kainaloissani, kertaakaan se ei ole pettänyt vaikka olen muuten hikoillut. Eilen saippuanjämäkin loppui ja tänään peseydyin ensimmäisen kerran suolalla, iho tuntuu puhtaalta ja pehmeältä.

En aio käyttää enää mitään muuta deodoranttia! Ja aion kokeilla myös sampoon poisjättämistä ja korvata senkin suolalla. 

Ps. Kirjoitan alkuviikosta suolistonnollausruokailuistani, kun kahden viikon eliminointiaika on täynnä ja voin kertoa kokemukseni ja jatkosuunnitelmani.

Kauneus Iho Testit Vastuullisuus

Tervetuloa viihtymään uuden blogini seurassa!

Toivotan sinut tervetulleeksi lukemaan uutta blogiani, jossa kerron, kuinka IBS vaikuttaa elämääni ja kuinka aion nujertaa sen. Kerron myös muista arjen oivalluksista, jotka tuottavat itselleni iloa.

Päätin pitää blogia aiheesta, sillä saan samalla jaettua tietoa muille sitä tarvitseville sekä pidettyä itselleni päiväkirjaa, jonka avulla voin seurata omaa edistymistäni. 

Minulla todettiin refluksi vuonna 2005, kun olin kärsinyt jo useamman vuoden jatkuvasta närästyksestä ja kivuista ruokatorvessani. Sain kuurimuotoisesti erilaisia refluksilääkkeitä aina, kun ruokatorveni ärtyi. Alkuun pärjäsinkin viikon kuurilla useamman kuukauden oireitta, sitten parin viikon kuurilla ja reilu kymmenen vuotta myöhemmin jatkuva happosalpaajien syöminenkään ei enää auttanut.

Pikkuhiljaa jätin ruokavaliostani pois mausteet, hapokkaat hedelmät ja vihannekset, laktoosin, rasvaiset ruoka-aineet… Eli kaiken, mikä tuntui aiheuttavan närästystä ja kipua. Jäljelle jäi melko yksipuoleinen tarjonta ja lisäksi se oli aika mautonta, sillä ainoa käyttämäni mauste oli ripaus suolaa. 

Viime joulukuun alussa ylävatsani kipeytyi todella pahasti. Sinnittelin kivun kanssa viikonlopun yli, sillä ajattelin sen olevan taas ohimenevää, kunhan saan otettua happosalpaajia hieman reilummin parin päivän ajan. Kipu ei kuitenkaan lähtenyt, vaikka söin happosalpaajia, join piimää ja yritin kaikki vanhat kikkani läpi. Lopulta kipu oli jo yltynyt niin pahaksi, etten voinut tehdä mitään. Jo parin askeleen ottaminenkin tuntui pahentavan kipua ja halusin lähes kuolla.

Terveyskeskuksessa epäiltiin ensin akuuttia vatsahaavaa, olihan sellainen ollut minulla jo aiemminkin refluksin alkuaikoina. Toinen vaihtoehto oli keliakia. Testeissä ei kuitenkaan ilmennyt mitään poikkeavaa, joten lopulta päädyttiin IBS:ään eli ärtyvän suolen oireyhtymään (Irritable Bowel Syndrome). Lääkärini ei osannut heti epäillä tätä, sillä kipuni kohdistui – ja on aina kohdistunut – ainoastaan ylävatsaan eikä vatsani toiminnassa ole muita poikkeamia. Sain ohjeeksi tuplata päivittäiset happosalpaajani, joista mieluummin olisin päässyt eroon kuin lisännyt yhtään niiden syömistä ja FODMAP -listan, jonka mukaan minun tulisi syödä. Tiputtelin siis ruokavaliostani pois myös kaalit, palkokasvit, gluteenin – toisin sanoen KAIKEN. Hetken tuntuikin, että ainoa, mikä vatsaani hieman hellitti, oli hiilihapoton ja vähäsokerinen vitamiinivesi, muttei sillä pitkään elä.

Onnekseni löysin ravintovalmentajan tammikuun alussa, joka teki minulle ravinto-ohjelman, jolla suolistoni ”nollataan”, jotta se voitaisiin taas ”käynnistää” uudelleen. Tästä projektista saatte lukea jatkossa lisää.

Hyvinvointi Liikunta Mieli Terveys