Kaikella on tarkoituksensa…
Olen aina uskonut kohtaloon ja siihen, että kaikella on tarkoitus. Jokaisella teolla on seurauksensa ja niin edelleen. Viime aikoina olen huomannut itsessäni muutoksen. Luonteeltani olen laskelmoiva ja tarkka. Kaiken täytyy olla perinpohjin suunniteltu valmiiksi, ennenkuin voin aloittaa varsinaisen työn. Ensin syntyy idea, sen jälkeen alkaa kuukausia kestävä ideointi, jonka jälkeen pohdiskellaan muutama viikko, keskustellaan avoimesti, tehdään päätös ja… Saitte varmasti hyvän käsityksen siitä, kuinka paljon käytän aikaa suunnitteluun. Olen tosielämän Monica, jos olisin Friendien hahmo!
Kuitenkin, sen lisäksi, että olen laskelmoiva, olen myös todella ahkera ja anna työlleni 110%. Jos ryhdyn johonkin, teen sen silloin huolella. Tänä keväänä oli yhteishaku korkeakouluihin. Yritin opiskella työni lomassa, minkä vain ajaltani ehdin. Loppujen lopuksi en päässyt minnekään. Tämä tietää jälleen välivuotta elämälleni. Sellaistahan se elämä on aika ajoin. ”Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta”, sanoi Hugo peikko. Juttelin tästä tilanteestani hyvälle ystävälleni. Totesin, että olen lopun kyllästynyt alinomaiseen suorittamiseen. Keskustelun jälkeen ymmärsin, etten ollut tyytyväinen elämääni. Kaipasin jotakin uutta. Minulla olisi edessäni uusi vuosi, jonka saisin käyttää haluamallani tavalla. Miksi en tekisi siitä erityisen? Miksi odottaa jotakin, kun voi tehdä sen juuri tässä ja nyt! 
Päätin ensi vuonna kuunnella sydämeni ääntä sen sijaan, että kuuntelisin järjen ääntä alinomaa. Niinpä päätin toteuttaa vanhan haaveeni ja kirjauduin AuPair- sivustolle. Katsoisin, löytäisinkö perheen vai en. Annoin kohtalon päättää. Viikko kirjautumisestani sain viestin sähköpostiin eräältä äidiltä, joka kutsui minut perheensä luokse asumaan vuodeksi Amsterdamiin. Kaikki järjestelyt hoituivat niin mutkattomasti, etten voi vieläkään uskoa muuttavani pois Suomesta. En tiedä mitä minua odottaa Amsterdamissa, mutta minulla on tunne, että minun mentävä sinne. Ehkä opin uutta itsestäni tai opin arvostamaan vielä enemmän ympärilläni olevia asioita. Ehkä löydän jonkun tai sitten tajuan, että se joku on ollut lähelläni koko ajan, who knows? Tämä on mitä kauneinta unta johon herään joka aamu. Olen niin onnellinen että ylpeä samaan aikaan. Vihdoin kuuntelin itseäni. Se tuntuu niin hyvältä. Minä tein sen. Tämä matka on selvästi tarinani jännittävin luku, jonka aion jakaa teidän kanssanne!
