Kirje tulevaisuudesta

10 vuotta sitten 15-vuotias nuori tyttö pohti tulevaisuutta. Hän olisi niin kovasti halunnut nähdä edes pienen välähdyksen tulevasta elämästään. Voi kunpa nuori Sinna olisi saanut tämän seuraavan kirjeen 10 vuotta sitten.

Rakas Sinna,

Olet pari päivää sitten täyttänyt 15 vuotta. Se on hieno ikä. Toki varmasti kamppailet teini-iän murheita vastaan, mutta se kuuluu asiaan.

Mitä tulee perheeseesi, rakasta heitä. Älä lähde tilanteista ovet paukkuen, koska et voi valitettavasti tietää, mitä kulman takana odottaa. Vaikka vanhempasi välillä tuntuvat ihan tyhmiltä, he kuitenkin rakastavat sinua ja siskoasi täydellä sydämellä. Olette molemmat heidän kultakimpaleensa. Muista siis aina kunnioittaa heitä. Tulee vielä hetkiä, kun tarvitset molempia sekä kipeästi heidän neuvojaan.

Sinulla on ihania ystäviä, joista tulisi pitää tiukasti kiinni. On tietenkin täysin selvää, että osa ystävyyssuhteista haalenee ja tilalle tulee uusia. Totta kai tämä tuntuu pahalta, mutta sinun on vain opittava, että joihinkin asioihin et valitettavasti pysty vaikuttamaan. On asioita, joiden täytyy vaan tapahtua.

Olet kohdannut jo menetyksiä ja tulet kohtaamaan niitä lisää. Ne ovat aina kipeitä ja sydäntä särkeviä, mutta muista säilyttää hyvät muistosi. Älä anna niiden haalistua, vaikka ne kovasti niin yrittäisivätkin tehdä. Menetykset ovat osa tätä elämän prosessia. Niitä täytyy kohdata, jotta pärjää tässä maailmassa. Vaikka menetykset vievät mukanaan voimia ja ehkä jopa osan sinusta, niin yleensä niistä löytää uusia tapoja käsitellä tulevia asioita ja ne tekevät sinusta vahvemman.

Kerron sinulle seuraavaksi pienen välähdyksen tulevaisuudestasi. Hyvinkin lyhyesti ja ytimekkäästi. Vain kaksi sanaa. SINÄ RIITÄT. Tunnen sinut niin hyvin, että tällä hetkellä mietit hyvinkin voimakkaasti, että mitä jos et riitäkään. Luettelet pieniä vikojasi, joita kaikilla on. Kukaan ei ole täydellinen. Käytä omana voimavaranasi itseäsi. Olet mielettömän ihastuttava nuori tyttö, jolla on omat päämäärät, ajatukset ja unelmat. Pidä niistä kiinni ja ole juuri sinä. Sinun ei tarvitse muuttua vain siksi, että miellyttäisit jotakuta. Tulet pärjäämään, kunhan pidät jalkasi maan pinnalla. Toki matkustellessa ne ovat ilmassa, mutta suotakoon se siinä tilanteessa.

Äläkä moiti itseäsi. Tiedän, että tulet tekemään NIIN paljon virheitä. Mutta mitä sitten? Tärkeämpää on, että opit niistä virheistä. Voin sen verran vielä sinulle kertoa, että tulet kokemaan huikeita asioita ja vähemmän huikeita. Saat myös kohdata paljon erilaisia ihmisiä eri tilanteissa. Ja viimeisenä asiana, ennen kuin laulaa luikautan sinulle, niin NAUTI elämästäsi. Pienet töyssyt ja kolhut vahvistavat sinua. Anna itsellesi aikaa käsitellä tämä kaikki, mutta älä ikinä unohda, että sinä olet sinä tietystä syystä. Ja juuri näin se on tarkoitettukin.

Viimeiseksi haluan laulaa sinulle kertosäkeen Mikko Harjun kappaleesta Sinä riität. Toivottavasti vielä joskus ajattelet näin.

Sinä riität, sinä riität

Olet kaunis juuri noin

Ja sä löydät vielä jonkun joka ei koskaan mene pois

Sinä riität, sinä riität

Olet täydellinen noin

Aurinko nousee, aurinko laskee, mut hymys aina loistaa voi

dsc_0283_2.jpgRakkaudella

Tulevaisuudesta 25-vuotias Sinna

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään Syvällistä

Unelmat – Mitä ne oikeasti ovat?

Sulje silmäsi, mieti villeimmät haaveesi ja kuvittele, että se kaikki olisi mahdollista!

Mitä näet?

Oletko kenties matkalla maailman ympäri? Vai perustamassasi kahvilassa kirjoittamassa kirjaa nauttien samalla täydellistä espressoa? Vai tanssitko sateessa pienellä romanttisella kujalla jossakin päin maailmaa? Mahdoitko seistä lavalla katsellen täpötäyttä katsomoa, jossa ihmiset taputtavat sinulle ihastuttavan konserttisi jälkeen?

Oli näkymä mikä tahansa, se voi oikeasti tapahtua.

 

Olen henkilö, jolla on tapana nähdä asiassa kuin asiassa valon pilkahdus ja se pieni mahdollisuus oppia aina jotakin uutta. Olen varmasti ikuinen romantikko, joka haaveilee täydellisestä rakkaudesta ja joka saa silmänsä kostumaan rakkauslauluista, -runoista ja -leffoista. Olen perheemme tunteellisin, herkin ja ehkäpä myös suurin unelmoija.

Olen aina uskaltanut unelmoida.. vai olenko? Mutta mitä ne unelmat oikeasti ovat?

Ovatko ne asioita, jotka saattavat vain yhtäkkiä tapahtua vai ovatko ne ikuisesti vain unelmia, jotka kulkevat ajatuksissamme arjen harmaina hetkinä?

Osallistuin viikonloppuna Kaapelitehtaalla järjestettävillä Joogafestivaaleilla  Sanna Wikströmin  luennolle, jossa aiheena oli ”Unelmat seuraavat sydäntä”. Saavuin ajoissa paikalle ja etsin itselleni eturivistä paikan. Intuitio kertoi minulle, että  mene mahdollisimman lähelle lavaa, jotta saat kaiken irti esiintyjän energiasta ja sanomasta.

Uskon intuitioon todella vahvasti sekä jopa hiukan siihen, että minulla olisi kyky aavistaa asioita jollakin tasolla etukäteen. Oli kyseessä sitten intuitio tai puhdas järki, sain eturivistä paikan ja olin valmis saamaan mahdollisimman suuren hyödyn esityksestä.

 

wikstrom_01_2.jpg

 

Moneen otteeseen Wikström otti puheeksi pelon, joka estää unelmien toteutumisen. Pelätään pahinta, mahdollista nöyryytystä, ihmisten negatiivisia reaktioita ja totaalista epäonnistumista. Miksi edes unelmoimme, jos pelko loppujen lopuksi kuitenkin voittaa?

Ihminen rakentaa itselleen suojamuurin, jonka takana on helppo toimia arjessa ja mahdollisesti salaa unelmoida, mutta joka ei kuitenkaan anna periksi silloin kuin pitäisi uskaltaa toteuttaa unelmia. Pelon takana on useimmiten jokin negatiivinen tapahtuma. Minulle sanottiin lukiossa usein, että en ole kovin hyvä kirjoittaja, joten minun ei kannattaisi harkita esimerkiksi kirjailijan uraa saatikaan blogin perustamista. Kuka on oikeutettu sanomaan sinulle mitä sinä osaat ja mitä et? Jos sinusta tuntuu, että et osaa jotakin, ei se tarkoita sitä, ettetkö voisi oppia!

Luennon aikana päätin, että minä opettelen kirjoittamaan! Aloitan kirjoittamaan blogia ja en välitä, vaikka ihmiset nauraisivat ajatuksilleni. En enää pelkää. Unelmoin ja toteutan unelmani. Nyt ja tässä! Elämme kerran, vain yhden kerran.

Usko itseesi, uskalla unelmoida niitä villejäkin unelmia, keskity asioihin, joita rakastat ja anna palaa silloin kun tuntuu siltä.

 

wikstrom_02_2.jpg

 

Tästä se matka alkaa!

Suljen silmät ja uskallan unelmoida yhä enemmän.

 

-Sinna-

 

 

 

 

 

 

Suhteet Oma elämä Mieli Syvällistä