Keskiviikko

DSC_5152.JPG

Rytinällä arjessa kiinni taas.Lapset päiväkodissa,mies töissä ja minä hirvittävässä flunssassa kotona.Onneksi on sentään koiranpentu kaverina..Tää viikko on tuntunut hurjan pitkältä.Tuntuu,että on tapahtunut jo vaikka mitä ja nyt mennään kuitenkin vasta keskiviikossa.Maanantaina olin vielä lasten kanssa kotona,mies töissä. Säntäsimme aamulla lasten ja Nuutin kanssa pihalle pakkaseen riekkumaan. Mua ois väsyttänyt,mutta lapset ja koiruus oli niin energisiä ettei niitä kyllä sisätiloissa olis jaksanut. Sisälle tullessamme loppu koirasta energia ja reppana nukahti melkein kesken askeleen.Lapset menivät villasukat jalassa leikkimään rauhassa legoilla.Viimeinkin rauhallinwn hetki.Minä keitin teet ja hain postit..peruslaskuja,yksi lehti ja nyyhkis..kirje esikoiselle. Siellä oli kouluunilmoittautumisjutut.Huhhuh,melkein sai kyyneleitä nieleskellä.En tajua mihin nämäkin vuodet vain kiitävät.Se on nyt totta,esikoinen oikeasti menee syksyllä kouluun ja minä olen koululaisen äiti.Aika hurjaa.Olo on vieläkin kuin hädin tuskin täysi-ikäisellä.Mutta niin,tässähän sitä ollaan..kaksi lasta,kultainennoutaja ja farmariauto..niin ja asuntosäästötili.Kaukana on se 18-vuotias Jenna.Aika aikuiseltahan tämä alkaa kuulostamaan.

DSC_5238.JPG

Teetä siemaillessani jatkoin huokailua,tutkailin tiliotetta ja laskupinoa ja ostin lennot Lontooseen.Tosi aikuista 😉 Mutta oikeasti ne lennot teki hyvää.Olen huokaillut(hyvin raskaasti ja paatoksella) pari kuukautta sisäisesti opinnäytetyön tekoa,on tuntunut etten pääse puusta pitkään ja oikeastaan inhoan koko aihetta.Mutta pakko se on tehdä,en mä muuten valmistu ja pääse tekemään työtä mitä rakastan. Ostin siis nuo lennot osittain palkinnoksi itselleni..Lennot ovat helmikuun lopulle ja jos siihen mennessä mun oppari ei oo hyvällä mallilla niin ei voi kyllä muuta kuin olla tosi pettynyt itseensä!Täähän kuulostaa jo melkein uuden vuoden lupaukselta vaikka en sellaisia juuri harrastakaan.

DSC_5241.JPG

Maanantaihin palatakseni..kävimme illalla kylässä porukoilla ja näimme rakasta setääni vaimoineen sekä serkun kihlattunsa kanssa.Ihana nähdä sukua ja päivittää kuulumisia.Nuuti oli tietenkin mukana ja hurmasi kaikki.Rento ilta,ja kerrankin ei ollut kiire nukkumaan koska seuraava päivä oli taas vapaana..mulle sopis tällainen työrytmi.Ma töitä,ti vapaata,sit kolme työtä ja kaks vapaata 😉 

Loppiaisena kutsuimme ystäväperheen moikkaamaan uutta perheenjäsentä. Tein ison kipon karitsalootaa ja ystävä toi ihanan mustikkapiirakan jälkkäriksi. Miehet kävivät pelaamassa tunnin sulkkista,me päivitimme kuulumiset ajan tasalle ja lapset leikkivät.Ihana hetki tässä viikossa.

Oikeastaan,vaikka tänään onkin keskiviikko ja arki on taas alkanut,niin en mä valita..tää vuoden alkuhan vaikuttaa aika lupaavalta kunhan tää ikävä flunssa unohdetaan.. <3

 

 

Kommentit (2)
  1. Ääääkk mun mulla on ikävä teitä!!! <3 nuuti on sulattanut mun sydämen näin virtuaalisestikin. Haha vähän nauroin tuolle farmariautolle ja kultaiselle noutajalle, ollaanpas sitä stereotyyppisiä 😀

    Kenen kanssa meet Lontooseen? Pitäiskö tulla treffeille sinne 😉

    1. En ihmettele,tuo otus on aika murunen <3 oon ihan rakastunut 😀 Mut vähän tosiaan huolestuttaa tää stereotypioituminen..ollaan kohta niin klassinen suomalainen perhe 😀 Oon menossa E:n kanssa Lontooseen,,se tosin on käynyt siellä jo kahdesti mutta lupautui onneksi seuraksi! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *