Midnight run

1

1km:  Aika: 06:31        min/km:06:31       km/h:9,21

3km: Aika: 19:41         min/km:06:35       km/h:9,11

5km: Aika: 34:03         min/km:07:11       km/h: 8,36

7km: Aika: 48:14         min/km: 07:06      km/h: 8,46

9km: Aika: 01:02:34    min/km: 07:10      km/h: 8,37

Maali: Aika: 01:09:06  min/km: 06:33      km/h: 9,17

Keskivauhti 06:55/km

Auuuh,tänään kuulkaa sattui.Aamulla ylös yrittäessäni huomasin ensimmäisenä että auts,mulla on vatsalihakset.Käsillä ylösnousua auttaessani huomasin,että auts,mullahan on hauikset.Ja jaloilleni päästessä meinasi itku tulla pakaroiden,reisien ja pohkeiden siukuessa kauhusta.En kyllä ikinä ole ollut näin kipeä juoksusta.Ehkä se toipilaana juoksu teki näin kipeän olon?Kävin kuitenkin eilen kevyesti palauttelemassa ja venyttelinkin huolella kivuitta ja oloitta,mutta tänään oli fiilikset ”hieman” erilaiset.Silti,oli syy mikä tahansa niin juoksemaan menoa en osaa harmitella.Tosin äsken,kun sain lapset nukkumaan,niin valitsin ensimmäistä kertaa tänä ”kesänä”yölenkin sijaan sohvan.Ehkä ihan ansaitusti.

Tänään pahimmat juoksuhumalat ovat haihtuneet ja jäljellä on kipeiden lihasten lisäksi pehmeän onnellinen olo.Nyt ehkä voin jo analysoida juoksua järjellisesti. Juoksuun lähtö sujui suht ruuhkitta ja ripeästi.Mulla oli juoksukaverina toinen adidasheimolainen,joka toimi itselleni täydellisenä kirijäniksenä(suuret kiitokset!)!En usko,että olisin muuten tullut näinkään lujaa. Ensimmäisen kilometrin jälkeen huomasimme vauhdin olevan liian luja..mutta kun porukka imaisi mukaansa,tuntui että nopeutta oli hankala hidastaa.Ei vain malttanut,vaikka tiesi kyllä,että tämä saattaa vielä kostautua..Puolen välin,eli viiden kilometrin kohdalla aikaa oli kulunut 34min ja siinä kohti uskalsin jo hihkua mielessäni,että tästä selvitään!Juoksu tuntui pehmeältä ja suht rennolta,mihinkään ei sattunut eikä angiina tehnyt mitään ihmeellisiä tepposia.Ylämäet kävelin suosiolla,pelkäsin liikaa inhoja jälkitauteja,että olisin uskaltanut mennä täysillä.Matka kuudesta kilometristä seitsemään tuntui ikuisuudelta!Se oli oikeastaan ainoa kohta,missä itselleni iski hetkellinen ahdistus.Tuntui,ettei se seiskan kyltti ja juomapaikka tule ikinä!

Loppujuoksu meni tasaisesti ja hidastui hieman.Toivoin,että olisin uskaltanut mennä lujempaa,mutta toisaalta nyt juoksu pysyi ”mukavana” ja ehkä säästyin tämän ansiosta jälkiseuraamuksilta. Heti ysin kyltin jälkeen iski kuitenkin todella outo olo.Yhtäkkiä tuli aivan uskomattoman kylmä(?!)ja tuntui että näkökentän laitamilla näkyi pilkkuja.Sen seuraamuksena hidastin tahtia ja itkin mielessäni verta,kun en pystynyt vetämään sitä viimeistä mäkeä juosten.Loppusuora tuntui niiiiiin pitkältä,ettei ole tosikaan!Toivoin jo sekunnin siinä ensimmäisen portin kohdalla,että vau!Oliko tää tässä?.Kunnes tajusin,että maaliportti onkin vasta hieman edempänä..Voi sitä fiilistä,kun tajusi,että pitää juosta vielä vähän!Onneksi samalla hetkellä näin maaliviivan reunalla mieheni ja pojat ja siitä se viimeisten metrien tarvitsema energia sitten tuli.

Maaliviivan ylittäessäni fiilis oli ennenkokematon.Itketti,teki mieli kirkua riemusta.Samalla oli kylmää kuin Siperiassa ja hetken heitti päässä.Se onneksi meni nopeasti ohi ja jäljelle jäi vain hyviä tuntemuksia.

Juoksu oli mielestäni hämmentävän tasainen!Nopeimmat kilometrit olivat ensimmäinen ja viimeinen,mutta kuten huomaatte kilometrien minuuttivauhdeista menin todella tasaisesti.Mutta sellaisia mun aiemmatkin pitkät lenkit ovat olleet.Vedän yleensä tasavauhtisen lenkin,viimeiset kaksi kilsaa ripeämmin.En tiedä,onko se hyvä vai huono asia,mutta itse ainakin otan sen hyvänä.Muistan nimittäin juoksua aloittaessani,että kilometrien minuuttivahdit heittelivät pidemmillä lenkeillä todella rajusti!Lenkin nopein kilometri saattoi mennä alle viiden minuutin ja hitain yli yhdeksän!Veti hetken lujaa,ja se vei niin täydellisesti mehut,että seuraava kilometri mentiinkin madellen.Nykyään jaksan hölkätä tasaisella vauhdilla yllättävän pitkään.

Hyvät fiilikset siis vielä tänäänkin <3 Nyt iltapalarahkalle ja nukkumaan.Huh,unille ennen puoltayötä.Omituista.Ehdotelkaas mulle rakkaat kanssajuoksijat hyvää puolikasta ensi kesälle?En osaa valita.

Kommentit (6)
  1. HCR on aina ollut kiva: hyvä reitti, paljon kannustajia ja lopetus stadikalla on ihan mahtava kokemus! Paitsi tänä vuonna en ollut kyllä täysin tyytyväinen huollon järjestelyihin, joutui odottamaan juoksun jälkeen vähän liian kauan sitä evästä… 

  2. Siellä taitaa olla koko heimo sitten samalla lähtöviivalla taas 🙂 Helsinki Half Maraton.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *