Olkapääleikkaus

image.jpeg

Odotettu olkapääleikkaus oli maanantaina. Leikkausta edeltävä yö meni päin seiniä:nukahdin kyllä ajoissa,mutta heräsin yöllä painajaiseen,jossa multa oli leikattu väärä raaja ja sen jälkeenpä mua ei enää nukuttanutkaan..valvoin sitten loppuyön ja odotin aamua. On muuten kamalaa valvoa yöllä klo 2-7 ja miettiä karmeita skenaarioita siitä,mikä kaikki voiskaan mennä pieleen…image.jpeg

Lopulta tuli aamu ja aika lähteä sairaalaan. Mies vei mut sinne ja mä istuin automatkan kalpeana ja hiljaa. Hermostutti jostain syystä ihan sairaasti. Uusintaleikkaus on jotenkin ajatuksena ikävä ja kun vielä muisti ne edellisen leikkauksen kivut ja pitkän kuntoutuksen ja sen avuttomuuden ja toisissa roikkumisen kun joudut olemaan ilman oikeaa kättä..image.jpeg

Pohjola-sairaalalle annan kyllä täydet pisteet. Ihanaa henkilökuntaa ja sellainen ilmapiiri,että tuli oikeasti sellainen olo,että musta huolehditaan ja kaikki menee hyvin. Aamu aloitettiin leikkausvaatteiden pukemisella ja tipan laitolla,sekä antibiootin tiputtelulla. Sit kivoin homma,eli menusta sai ruksia mitä halusi leikkauksen jälkeen syödäkseen. Aikamoista luksusta!Saliin pääsyä odotellessa kävi vielä niin anestesialääkäri kuin ortopedikin juttelemassa mun kanssa ja varmistamassa,että kaikki on ok. Olihan mulla vaikka hermostuttikin. Sit lopulta pääsin saliin ja naps vaan,lamppu sammui ja nukuin reilu parituntisen leikkauksen.image.jpeg

Heräilin kivuttomana ja hämmentävän selväpäisenä. Ortopedi vilahti mun ohi,ihmetteli,että olen jo hereillä ja kertoi että kaikki meni ok ja hän tulisi vähän myöhemmin juttelemaan mun kanssa. Mä ihmettelin siinä,että onkohan mulla edes enää koko kättä kun en tuntenut mitään. Piti kurkata peiton alle ja tsekata,että siellä se käsi hengas vielä vaikka en mitään tuntenutkaan. mulle laitettiin leikkauksessa ultraäänellä katsoen plexus-hermon puudute,joka mun tapauksessa puudutti koko käden sormenpäistä poskeen asti ja teki mun pupilleistakin ihan eri kokoiset. Joku mikälie harvinainen syndrooma,tulee kuulemma alle 4% sellaisista,jotka saa tommosen puudutteen. Oon tämmönen harvinaisuuksien tyyppi,multa leikattua  vammaakaan ei tuu kuin 2% sellaisista,joilla on olkapään sijoiltaanmenojen kanssa ongelmia. No mutta,anyway. silmä palautui ennalleen ja käsi oli tosiaan tunnoton. Muuten mun olo oli tosi hyvä mutta käden tunnottomuus yrjötti,kun se oli niin hämmentävää kuin koko käpälä vain retkui messissä,kuin joku kuollut lihanpala,hyi.

Itse leikkaus meni vähän odotettua paremmin,koska osa edellisen leikkauksen ompeleista olikin pitänyt! Yllärinä tosin löytyi odotettua enemmän arpikudosta ja pari repeämää. Mutta ne on nyt korjattu ja sain varovaisia toiveita siitä,että olisin mahdollisesti jo hiihtoloman aikaan töissä!se on siis paljon paremmin kuin uskalsin toivoa edes! Selvisin myös ilman tyynyllistä mitellaa,mistä olen tosi iloinen. Inhosin sitä viimeksi sydämeni pohjasta!

Eka yö ja pävä leikkauksen jälkeen menivät suht näppärästi,koska puudute piti yllättävän pitkään  kivut kurissa. Viime yön taas vaan lähinnä itkin,kun kivut tulivat tosissaan päälle. Tämän aamun olen vain torkkunut kipulääkkeiden kanssa. Nyt viimein vähän helpompi olo.. Kylmää,köllöttelyä ja kipulääkkeitä. Siinä mun kolmen k:n kombo alkupäiville..

Kommentit (1)
  1. Olkapääleikkaus | X-men Elokuvat
    27.8.2020, 18:22

    […] Olkapääleikkaus – Hetkiä arjesta | Lily – Odotettu olkapääleikkaus oli maanantaina. Leikkausta edeltävä yö meni päin seiniä:nukahdin kyllä ajoissa,mutta heräsin yöllä painajaiseen,jossa multa oli leikattu väärä raaja ja sen jälkeenpä mua ei enää nukuttanutkaan.valvoin sitten loppuyön ja odotin aamua. […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *