Elokuun viimeinen päivä

DSC_2773.JPG

Kesän viimeinen päivä.Murheellista.En millään haluaisi päästää tästä kesästä irti,koska tämä on ollut aivan käsittämättömän onnellinen kesä. Olen saanut luokseni monia rakkaita ihmisiä ,kaukaakin,nähnyt paljon,uinut hirveästi,reissannut,päästänyt irti arjesta,juossut,ollut töissä,syönyt hyvin,nauttinut valosta ja lämmöstä,nauttinut perheestäni..olen ollut tämän kesän huikean onnellinen.Ja nyt se on ohi,tänään on elokuun viimeinen päivä.DSC_2777.JPG

Kesän to do-listalla oli vielä kaksi asiaa.1)haluan käydä Cafe Birgitassa Hernesaaressa maistamassa kehutun burgerin ja istumassa ulkona meren äärellä ja 2)halusin käydä kahvilla Ihana Kahvilassa Kalasatamassa. Lapset olivat mammalassa yökylässä,joten tänään oli huikea mahdollisuus lähteä toteuttamaan nämä suunnitelmat. Mies on ollut tällä viikolla monta päivää reissussa,joten tällainen pieni kahdenkeskinen hetki oli aika paikallaan.Rentoa oleilua,uusia paikkoja,hyvää ruokaa ja aikaa jutella rauhassa ja päivittää viikon kuulumiset.Aurinkokin paistoi tänään niin lämpimästi ,että tarkeni laittaa mekon ,joten ei  kerrassaan mitään valittamista.DSC_2783.JPG

DSC_2792.JPG

Birgitta yllätti kyllä positiivisesti.Odotukset olivat korkealla muiden kehuista,mutta oikeastaan paikka onnistui silti ylittämään ne.Kaunis paikka,rento tunnelma(ihmiset ja eläimet sulassa sovussa),iloinen fiilis ja aivan loistavaa ruokaa.Tässä oli kyllä tän kesän paras hampurilainen ja parhaat lohkoperunat ikinä!Hiiligrilli maistui vienosti hampurilaisessa,lohkisten rapeus ja maku oli aivan taivaallinen..ah,tulee uudelleen nälkä tätä ateriaa muistellessa.Jos satutte osumaan Hernesaareen päin,niin suosittelen kyllä ehdottomasti käymään!Birgitta on kuulemma vielä syyskuun ainakin avoinna.
DSC_2794.JPG

Pus <3 Mikä ihana murunen(kuinka niin paha koirakuume?)

DSC_2800.JPG

Syönnin jälkeen löntystelimme mahat pinkeinä pitkin rantaa.Kesän viimeiset hetket oikein aisti.Ihmiset istuskelivat nurmikolla ja penkeillä.Nojasivat taaksepäin rennosti ja silmät kiinni,imivät oikein kesän viimeisiä hetkiä,lämpöä ja valoa itseensä.Niin mekin teimme.DSC_2802.JPG

DSC_2815.JPG

Eirantanta on mun mielestä yksi pala kauneinta Helsinkiä.Ranta on nykyään aivan ihana ja fiilis jotenkin sellainen ,kuin olisi vähän kauempanakin etelässä.DSC_2820.JPG

DSC_2822.JPG

DSC_2826.JPG

DSC_2829.JPG

DSC_2831.JPG

DSC_2832.JPG

Käveleskelimme rauhallisesti pitkin rantaa.Mulla vihloi polvea aivan sietämättömästi eilisestä juoksusta,joten tulipa kerrankin edettyä hitaasti. Poikkesimme Kaivarin Kanuunaan(todellinen rakkaudenosoitus mieheltä,suostui kirpparille mun kanssa!)ja ostin sieltä itselleni kaukoviisaasti niin talvitakin kuin syystakinkin.Ihania löytöjä.Tulette varmasti näkemään ne ilmojen viiletessä(nyyh,en halua viileitä ilmoja!)DSC_2834.JPG

Sen jälkeen hyppäsimme autoon ja lähdimme kohti seuraavaa etappia.Auton nokka siis kohti Kalasatamaa ja Ihana Kahvilaa.Meillä kävikin tuuri.Kahvila oli tänään viimeistä päivää auki!Ilmojen salliessa saattaa kahvila vielä syyskuussa olla joku viikonloppu auki,mutta tänään oli tavallaan virallisesti viimeinen päivä.Onneksi ehdimme käymään.Kalasatama on musta ihana paikka.Jotenkin ihanan rähjäinen ja vähän eksoottinen pala keskellä Helsinkiä.Graffitiseiniä,rähjäisiä paatteja,outo sauna,betoniporsaita,nostureita..vaikka mitä. Tähän kahvilaan mä olin halunnut jo pitkään.Kahvila keskellä graffiteja,parissa merikontissa.Kahvilassa myytiin hauskoja pikkujuttuja,sieltä sai älyttömän hyvän cappucinon ja pihalla istuskeltiin säkkien päällä auringonpaisteessa.Kahvilassa oli myös aivan sairaan hyvän näköistä suklaa-appelsiiniraakakakkua.Harmi vaan,että vatsa oli vielä niin täynnä burgeria ,että ei vaan pystynyt.Mut mä kyllä tykkäsin tästä paikasta.Lisää tämmösiä erikoisia paikkojaDSC_2836.JPG

DSC_2837.JPG

DSC_2841.JPG

DSC_2842.JPG

DSC_2844.JPG

DSC_2845.JPG

DSC_2846.JPG

DSC_2847.JPG

DSC_2848.JPG

DSC_2852.JPG

DSC_2853.JPG

DSC_2854.JPG

DSC_2855.JPG

Ihana päivä parhaassa seurassa.Lapsia hakemaan palasi tänään vähän harmonisempi parivaljakko.Onnellisen rakastunut päivä<3Rauhallista juttelua,suukkoja ja kiireetöntä oloa.Kiitokset jälleen rakkaalle mammalan väelle <3DSC_2858.JPG

DSC_2859.JPG

DSC_2860.JPG

DSC_2861.JPG

”Jos mä tähän lähden,mitä en tehnyt muiden tähden,niin ole mulle sen arvoinen. Jos mä tähän lähden sua piiloon kätke en,vaan aion olla silminnähden onnellinen” DSC_2863.JPG

 

Suhteet Ruoka ja juoma Ystävät ja perhe Mieli

Midnight run

10389563_10204101826121329_6956683706646461285_n.jpg

Eilen oli Midnight run,jälleen kerran. Mulla tuli koko juoksu vähän puskista.Muistin kyllä ilmoittautuneeni,mut jotenkin yllättäen kuitenkin tuli sähköpostiin lähtötodistus.En ollut yhtään muistanut että se on nyt jo.Ei muuta kuin paita messiin Stadiumista ja henkisen valmistautumisen aloittelua.Viime vuonna Midnight run meni aikaan 1:09 ja risat.Tänä vuonna olisi ihan PAKKO juosta vähemmän kuin se,mielellään aika sais olla jossain 1:03-4 paikkeilla. Polvi on kiukutellut jo pitempään ja mietin jo bussille hölkätessäni,että tää ei tunnu hyvältä.Kiristää ja vihloo vaikka kuinka olen pitänyt kevyen viikon,fillaroinut ja joogannut.10603779_10204101821881223_6320849738788640310_n.jpg

Aluellee saavuttaessa fiilistelin tunnelmaa ja hyvää mieltä kaverin kanssa.Mahtava yhteishenki ja värikästä porukkaa hyvällä juoksufiiliksellä.Midnight run on tapahtumana jotenkin ihana.Värikäs,iloinen ja ihana elokuun lopun ilta..Lähtö alkoi ja tiesin heti ekalla askeleella,että tästä ei tuu kyllä kivaa.Kolmeen kilometriin asti matka oli silkkaa taistelua.Polvi tuntui aivan älyttömän inhottavalta ja kengännauhatkin aukes.Kolmen kilometrin kohdalla ajattelin,että keskeytän.Ei tässä oo mitään järkeä!Sovin kuitenkin itseni kanssa,että juoksen Kauppatorin rantaan ja jos siinä tuntuu yhtä pahalta,niin saan keskeyttää.Aluekin olis lähellä.No,kauppatorin kohdalla ajattelin vain,että enhän mä nyt yhden polven takia keskeytä ja lähdin kiristämään tahtia.Ja menihän se.Kilometri kilometriltä kiristin tahtia ja maalissa olin ajalla 1:05. Henki kulki ja tuntui,että lujempaa olisin kyllä päässyt,en vain päässyt siinä alussa siitä kivusta tarpeeksi nopeasti yli.Maaliviivalla eväät pussiin ja miestä etsimään.Tavaroita hakiessa äiti pisti viestiä ja onnitteli ajasta.Mä en tienny miltä tuntuu,hyvältä vai pahalta.Tavallaan hyvältä,se oli tän vuoden nopein kymppi ja aika parani viime vuoteen ihan hyvin.Mutta silti oli pettynyt olo,odotin itseltäni pikkuisen enemmän.Lopulta mies löytyi ja miehen sylissä tirautin pienet pettymysitkut,vaikka mies kuinka vakuutteli olevansa ylpeä musta.Mutta kun mä en ollut musta ylpeä.Kaukana oli viime vuoden endorfiinit ja samoin ne maagiset tunnin alitukset mihin viime vuonna loppuvuoden lenkeillä pääsin.Hyvin hyvin kaukana..
10659246_10204101822521239_6542809150470818423_n.jpg

Tänään on vieläkin vähän tylsä fiilis.Polvi on niin kipeä että kävely on vaikeaa.Ehkä mä kuitenkin olen loppupeleissä tyytyväinen eilisestä.Pitkä matka on tultu siitä tyypistä,jolle kymppi juosten oli ennen mahdoton ajatus ja jolla sen matkan taittamiseen kului 1:35. Kunto oli eilen tuossa missä oli,nyt vaan eteenpäin ja hyvällä fiiiliksellä kohti sitä Amsterdamin maratonia.

 

Hyvinvointi Liikunta