Uusi alku
Nyt on rankka kevät takana.Kasassa järkyttävä määrä opintopisteitä kahdelta vuodelta,enää ei puutu kovinkaan paljoa. Takana on lukuisia valvottuja öitä tentteihin lukiessa,pitkiä harjoitteluja ja latinankielisten anatomisten termien tankkausta mielessä samalla, kun on ollut lasten kanssa puistossa.Tänään se kahdessa vuodessa tehty valtava määrä työtä maksoi itseään takaisin.
Sain ensimmäistä kertaa vetää työvaatteet päälle,nimikyltin rintaan ja nähdä nimeni sijoitustaululla.Olin oikeasti töissä. Tekemässä ensimmäistä sijaisuuttani uudessa ammatissa.Tuntui kuulkaa oikeasti aika hyvältä. Nyt sen tosiaan ymmärsi,miksi on opiskellut ja varmistui siitä,että ala on oikeasti oma.
Äiti toi mulle eilen avainnauhan.Musta tuli avainnauhalapsi taas 😉 Ei vaan.Tuntui hyvältä saada konkreettinen osoitus uudesta alusta. Tänään pujotin ylpeänä avainnauhan kaulaan töissä. Tässä sitä mennään,äidin jalanjäljillä puolivahingossa.En olisi uskonut kymmenen vuotta sitten,että luen itselleni saman ammatin kun äidilläni. Mutta niin siinä vain kävi,eikä kaduta.
